Yksi vai kolme kuntaa?
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksessä Kuhmon kaupunki säilyttäisi itsenäisen asemansa. Ensisijaisessa vaihtoehdossa Kainuussa olisi tulevaisuudessa kolme kuntaa.
Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa eli Manamasalo ja Säräisniemi muodostaisivat yhden kunnan. Toinen kunta muodostuisi Suomussalmesta, Hyrynsalmesta ja Puolangasta. Kolmantena kuntana olisi Kuhmo.
Kuntajako perustuu työssäkäynti- ja markkina-alueisiin. Kuhmolaisista suuri osa on töissä omassa kunnassaan ja työssäkäynti esimerkiksi Kajaaniin on vähäistä. Lisäksi Kuhmon työpaikkaomavaraisuus on melko korkea.
Markkina-alueena Kuhmo kuuluu Kajaanin paikallismarkkina-alueeseen, mutta muodostaa oman asiointialueensa.
Kuhmon väestöennuste ei näytä valoisalta; väki vähenee ja vanhenee. Vuoteen 2030 Kuhmon väestön ennustetaan vähenevän 17,1 prosenttia, tuolloin Kuhmossa olisi asukkaita 7 866. Perusopetuksen järjestämisen kriteerinä pidetyn 50 syntyvän lapsen määrä kuitenkin täyttyy Kuhmossa.
Yhden kunnan Kainuussa kysymykseksi nousee, onko kunta riittävän elinvoimainen ja taloudellisesti vahva, vai kääntäisikö liian suuri kunta koko alueen kehityksen taantuvaksi.
Aamun ajatus.
Julkaistu kuntakartta tuntuu varsin luontevalta kun ymmärtää mm Kuhmon kaukaisen sijainnin maantieteellisesti kaikista mahdollisista yhteistyökumppaneista. On todella vaikeaa muodostaa toimivaa hallintoa tai alueellisesti tasapuolista organisointia noin laajalle maatieteelliselle alueelle. Samat ongelmat tulee jälleen eteen myös muissa yhteistyökuvioissa,mikäli esim sote-alueesta taas muodostuu liian laaja. Päätäntävallan ja järjestämistahojen lipuessa liian kauas hallintokulut väistämättä paisuu ja valvontakin vaikeutuu ja sitä kautta luonnollisesti myös kansalaisten tyytymättömyys helposti kasvaa. Hyvä ratkaisu voisi olla tilaaja-tuottajamallin toteuttaminen kuntien kesken sen sijaan, että taistellaan taas yhteisyritelmissä joissa pitää haukkana vahtia omia etujaan ja rahoille vastinetta. Tosin palveluiden myyminen kuntien kesken on vielä lasten kengissä, koska harvoilla kunnilla on edes likimääräisesti eri palveluidensa kustannukset tiedossa, jolloin niistä ei pystytä vielä perimään ns markkina hintaakaan, puhumattakaan sitä, että toinen kunta uskaltaisi maksaa niistä kohtuullista hintaa toiselle kunnalle. Mutta mikäli kunta pystyy tuottamaan palveluita tehokkaasti pystyy se varmaan myös myymään niitä yhteistyökumppaneille kohtuullisella hinnalla ja kannattavasti. Pienten kuntien ei kaikkien ylipäätään tarvitsisi tuottaa itse kaikkia palveluita vaan erikoistua joihinkin ja myydä sitten sitä mitä parhaiten osaa. Eli sovussa jakaa ?kunnalliset palvelumarkkinat?.
Ilmoita asiaton kommentti