Metsokujan tiernatytöt valloittavat yleisönsä
- Murjaanien Kuningas Hertta polvistuneena Herodeksen eteen. Knihti Enni ja Mänkki Tuuli seuraavat tapahtumia.
Keskiviikkona Metsokujan päiväkodin tiernatytöt: Siiri, Hertta, Enni ja Tuuli saapuivat viihdyttämästä Kanervakodin ja Jämäskodin asukkaita, joille he esittivät uusintaesityksinä vanhaan suomalaiseen jouluperinteeseen nojaavan tiernapoikaesityksen.
Lastentarhaopettaja Anna-Stiina Vanhala kertoo, että marras-joulukuun aikana hiottu esitys meni taas hyvin.
– Kuhmo-talon esitystä tytöt vähän jännittivät, mutta sekin meni oikein mukavasti, Anna-Stiina kehuu nuoria esiintyjiä.
Tiernatytöt ja sen tukena ollut kuoro: Rebekka, Sanni, Kaapo, Jesse, Heikki, Maria, Markus, Jenni ja Krista harjoitteli useamman viikon ajan. Kaikki olivat joukkoa vetäneen Anna-Stiina Vanhalan mukaan innolla mukana.
Rooleihin lapset valittiin innokkaasta joukosta. Siiri esiintyy Herodeksena, Hertta Murjaanien kuninkaana, Enni Knihtinä ja Tuuli Mänkkina. Rooleja sovitettiin tyttöjen persoonaa hyödyntäen. Erikoispiirteenä oli se, että Siiri peri Herodeksen roolin isolta veljeltään, joka esitti Herodesta viime vuonna.
Lapsille sovitetut esityksen sanat tytöt oppivat helposti ja nopeasti päiväkodilla järjestetyissä harjoituksissa. Jotkut kertoivat harjoitelleensa osiaan myös kotona.
Kaikkien tyttöjen mielestä tiernapoikaesitykseen valmistautuminen ja esitykset ovat olleet kivoja.
– Parasta oli esiintyminen Kuhmo-talon juhlassa ja siellä saadut aplodit, hehkuttaa esikoulutyttöjen joukko Metsokujalla.
Varusteet Metsokujan päiväkodille löysivät tiensä ahkerien käsien avulla sekä lainaamalla.
– Miekat saimme Kontion koululta ja asusteen Mäkikadun päiväkodilta, mutta esimerkiksi kruunut askartelimme täällä päiväkodilla itse, selvittää Anna-Stiina.
Ajatus tiernapoikaesityksestä on lähtöisin Metsokujalla lastenhoitajana työskentelevältä Antti Komulaiselta. Toiveena on, että myös ensi vuonna Metsokujan esikoululaisista löytyy innokas joukko esittämään tiernapoikia.
Tiernapojat eli tähtipojat on vuosisatoja vanha suomalainen jouluperinne, laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät taloissa esittämässä.
Kuvaelma perustuu pääasiassa Matteuksen evankeliumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo ja kuningas Herodeksesta, joka vihoissaan surmaa kaikki pienet poikalapset toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan.
Nykyään tiernapoikia tapaa lähinnä erilaisissa joulu- ja pikkujoulujuhlissa.
Nykyinen versio on syntynyt 1800-luvun loppupuolella, mikä voidaan päätellä siitä, että laulussa mainitaan Suomen suuriruhtinas Aleksanteri.
Näytelmässä on yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Kullakin henkilöllä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Väliin lauletaan yhdessä, väliin on myös puhetta. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua sekä pyytävät palkkiota esityksestään.
Näyttelijöiden rooliasut vaihtelevat, mutta tyypillisiä piirteitä ovat seuraavat: Kuningas Herodes on pukeutunut viittaan ja kruunuun, Murjaanien kuningas on pukeutunut kuten Herodes ja värjännyt kasvonsa mustaksi. Knihdin asu on yksinkertaisempi, ja hänellä on yleensä suoran lieriön muotoinen hattu. Mänkillä on viitta, pyörivä tähti kepin päässä ja joskus kartionmuotoinen hattu. Kaikilla muilla paitsi Mänkillä on lisäksi miekka.




