Muistitieto esiin taiteen avulla

Tutkimus: Ylä-Vieksin kylän mielenkiintoinen ja rikas historia nousi uudella tavalla esille, kun joukko kylän asukkaita osallistui Pro gradu -tutkielmaan.

Kyläläiset osallistuivat tutkimukseen kanssatutkijoina. Käytännössä tämä tarkoitti tiivistä taidetyöpajatyöskentelyä. Osallistujat testasivat taiteen keinoin, mikä merkitys muistitiedoilla ja tarinoilla on elämäämme.

Muistitietoa kaivettiin esiin mielen perukoista muun muassa kirjoittamalla, piirtämällä ja tarinoiden kautta. Tarkoituksena ei ollut tuoda esiin taiteellista lahjakkuutta, vaan työstää muistitietoa kuvallisesti.

– Meillä oli kaksi erikoista ja mielenkiintoista päivää. Teimme pitkän ajatusmatkan menneeseen ja herkuttelimme ulos monenlaisia muistoja, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Kyllönen tiivisti.

Työ kannatti. Rupeaman aikana kävi ilmi, että ihmisen muisti kantaa sisällään yllättävän paljon tietoa. Se täytyy vain kaivaa sieltä esille. Tutkielman tekijällä Ritva Salomaa-Santalalla oli tähän keinot.

Tutkimustapa teki muistitiedon mieleen palauttamisen helpoksi. Leikkimielinen toiminta, kuten piirtäminen ja laulaminen, sai osallistujien olon rentoutuneeksi. Ja tarinoita alkoi pulputa.

– Meille vanhoille on kertynyt paljon muistojen rihkamaa, jota Ritvan ohjelma on koulinut kunnolla. Mielen pohjalla olevat tapahtumat tulivat uudelleen esille. Niistä varmasti keskustelemme myös jatkossa, Oiva Korhonen tuumi.

Nälkä kasvoi syödessä. Kun ylävieksiläisten oma muistitieto täydentyi toisten tiedoilla, muodostui koukuttavia tarinakokonaisuuksia.

– Tuli sellainen olo, että nyt pitäisi saada tietää lisää, osallistujat kertoivat.

Yhteistyö Ylä-Vieksin kyläläisten ja Salomaa-Santalan välillä jatkunee tulevaisuudessa.

– Me osallistujat koimme, että olimme tutkimuksessa se saava osapuoli. Toivottavasti jatkoa seuraa, he totesivat silminnähden innostuneina.

Tutkimuksen tekijä ja taidetyöpajan vetäjä Salomaa-Santala oli tyytyväinen viikonlopun antiin. Tuotokset osoittivat, että ylävieksiläisillä on muistitiedoissaan monenlaista viisautta.

– Olen saanut hyvin materiaalia. Osa tutkielmasta koostuu kanssatutkijoiden, eli kyläläisten, tuotoksista ja toinen osa on omaa tulkintaani, Salomaa-Santala tarkensi.

Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.