"Ei hakkuita lisäämällä, vaan liiketoimintaa monipuolistamalla" – Metsähallitus teki historiallisen hyvän tuloksen

Metsähallitus ylsi viime vuonna historiansa parhaaseen tulokseen. Liikevaihto kasvoi selvästi, ja oli 423 miljoonaa euroa. Tulosta tuli liki 151 miljoonaa euroa. Tuloksesta tuloutetaan valtiolle 110 miljoonaa euroa.

Tulosta siivitti puun hyvä kysyntä ja hinta sekä tuulivoiman hankekehitys.

– Tulos on saavutettu liiketoimintaa monipuolistamalla, ei hakkuita lisäämällä, korosti Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä Kajaanissa pidetyssä tulosinfossa perjantaina.

Hän viittasi ajankohtaiseen keskusteluun, jossa metsillä on näkyvä rooli. Metsät ja hakkuut ovat parhaillaan myös eduskuntavaaliväittelyjen keskiössä.

– Monissa viimeaikaisissa keskusteluissa on esitetty, että valtion metsien hakkuita pitäisi vähentää, jotta Suomen hiilinielut paranisivat. Metsähallitus ei kuitenkaan käytä valtion metsiä omiin tarpeisiin, vaan asiakkaiden tarpeisiin. Teollisuus tarvitsee raaka-aineita, ja jos niitä ei hakata valtion metsistä, niin ne todennäköisesti hakataan yksityismetsistä. Hiilinielujen kannalta vaikutus on siis aika lailla plus miinus nolla, Niemelä sanoi.

Toimitusjohtaja Juha S. Niemelän mukaan Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Kuva: Jussi Pohjavirta.

Metsähallituksen hakkuut olivat viime vuonna 5,9 miljoonaa kuutiota, kun ne edellisvuonna olivat yli 6 miljoonaa kuutiota.

Niemelä muistutti, että Metsähallituksen hakkuusuunnite määritetään yhdessä sidosryhmien kanssa alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa, jota muun muassa Kainuussa tehdään parhaillaan. Tällä hetkellä hakkuumaksimi on 6,5 miljoonaa kuutiota.

Valtion monikäyttömetsät kasvavat Niemelän mukaan yli 13 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Viime vuosina valtion metsien hakkuut ovat jääneet jonkin verran alle luonnonvarasuunnitelmissa määritetyn tason.

"Uusiutuvan energian lisääminen edistää myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista."

Liiketoiminnan panostukset luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin kasvoivat 80,3 miljoonaan euroon.

– Metsätaloudessa panostettiin viime vuonna erityisesti aktiivisiin luonnonhoitotöihin, uhanalaisten lajien huomioimiseen ja ilmastoviisaaseen toimintaan. Tavoitteena on kasvattaa monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, kertoi Niemelä.

Puhtaan energian tarve ja vihreä siirtymä ovat vauhdittaneet tuulivoiman hankekehitystä valtion alueilla. Valtion alueilla on nyt 157 tuulivoimalaa.

Tuulivoiman hankekehityksen odotetaan jatkuvan vilkkaana myös tänä vuonna.

Maa-alueilla Metsähallituksella on useita omia ja yhteishankkeita. Merelle se on tuomassa kaksi uutta hankealuetta.

– Uusiutuvan energian lisääminen edistää myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, Niemelä sanoi.

"Meidän on panostettava vielä nykyistäkin enemmän avoimeen vuoropuheluun."

Luonnossa liikkumisen suosio säilyi viime vuonna korkeana, vaikka kansallispuistojen käyntimäärät laskivat koronapandemian aikaisista huippuluvuista.

Vuonna 2022 kansallispuistojen ja Metsähallituksen muiden retkikohteiden yhteenlaskettu käyntimäärä oli 7,4 miljoonaa käyntiä.

– Se on huima luku ja sillä on merkittävät kansanterveydelliset vaikutukset ennaltaehkäisevänä tekijänä, Niemelä muistutti.

Tulevaisuuden "isoiksi ajureiksi" Niemelä nimitti ilmastomuutoksen hillinnän ja luontokadon pysäyttämisen.

Suomi on sitoutunut Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan, joka tulee asettamaan EU-tason tavoitteet luonnon monimuotoisuudelle ja luontokadon hillitsemiselle.

– Itse uskon, että kaikki olemassa olevat sähkön käytön ennusteet jäävät liian mataliksi eli Suomessa tullaan tarvitsemaan sähköä rajusti. Meillä on kovat odotukset siitä, miten sähkönkäytön kasvuun pystytään vastaamaan merituulivoiman lisäämisellä.

Niemelän mukaan valtion maa- ja vesialueisiin kohdistuu myös jatkossa paljon odotuksia, mikä vaatii jatkuvaa toiminnan kehittämistä.

– Meidän on panostettava vielä nykyistäkin enemmän avoimeen vuoropuheluun.