Skip navigation
Elämänmeno

Juhannussatu: Sampo-tonttu jaTakkuturkki

Julkaistu: 24.6.2022 klo 16:00
”Veli-Susi, olen Sampo-tonttu. Mikä sinun on?””Veli-Susi, olen Sampo-tonttu. Mikä sinun on?”
”Veli-Susi, olen Sampo-tonttu. Mikä sinun on?””Veli-Susi, olen Sampo-tonttu. Mikä sinun on?”
Kuhmolainen

lipa kerran ihana kesäpäivä. Tontut valmistelivat kuumeisesti juhannusjuhlia. Juhannus oli ihanaa, Sampon lempijuhla joulun jälkeen. Mummi-tonttu oli pyytänyt Sampoa keräämään ison niittykukkakimpun koristamaan pääpöytää.

Sampo tiesi, että hylätyn metsämökin vanhalla niityllä…

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustu 2 viikkoa maksutta »
Muut tilausvaihtoehdot
Kirjaudu tästä »

Tutustumistilaus päättyy automaattisesti. Tilaus sisältää verkon maksulliset sisällöt ja digitaalisen näköislehden.

Lisää samasta aiheesta

Hiidenportin juhlaan pääsee myös bussikyydillä.
Hiidenportin juhlaan kimppakyyti
Maksullinen Elämänmeno 20:00
Usein asukkaan ensimmäinen tukija on isännöitsijä, joka osaakin ohjata ainakin eteenpäin oikean tahon puoleen.
Onko taloyhtiössäsi sotkua tai häiriöitä – Isännöintiliitto kertoo, miten toimia
Maksullinen Elämänmeno 09:13
Sylväjän kansakoulu rakennettiin 1958. Sitä ennen oli toimittu vuokratiloissa. Vuonna 1972 siellä tavattiin hiirilavantautia.
50 vuotta sitten patistettiin myös pesemään käsiä ja rajoitettiin tapahtumia
Maksullinen Elämänmeno 08:41
Kivattarien järjestämälle peräkonttikirppikselle saa ottaa oman telineen mukaan. Kuvituskuva.
Kivattaret järjestää peräkonttikirppiksen lauantaina – Varoja kerätään maailmanlaajuiseen voimistelutapahtumaan osallistumiseen
Maksullinen Elämänmeno 17.8. 08:56
Reki-Pertti eli Pertti Koivisto siunaa tervahaudan tervanpolttonäytöksessä. Hän viuhtoo hautaa kolmihaaraisella pihlajalla. Pihlaja on vanhastaan suomalaisten pyhäpuu. Kolme haaraa kuvaa Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä. Pihlajan erikoisasema on kuitenkin kristinuskoa vanhempaa perua.
Rimmin kyläjuhlassa tehtiin tervataikoja ja muisteltiin Vesa-Matti Loiria
Maksullinen Elämänmeno 13.8. 19:45
Kuva esittää kuulua karhunmetsästäjää, Martti Kitusta karhunpesällä. Karhua metsästettiin usein sen pesästä. Sinne sitä ei kuitenkaan surmattu, vaan se oli herätettävä esimerkiksi laulamalla. Oikean metsähengen nähtiin olevan niissä ”mehtuumiehissä”, jotka olivat osallistuneet kymmeniin karhunmetsästyksiin ja muutakin metsänviljaa ahkeraan pyytäneet. Heitä arvostettiin ja heistä kerrottiin tarinoita. Eräs kuuluisimmista on Virroilla asunut Martti Kitunen (1747 - 1833), josta Topelius kertoo Maamme-kirjassa. Kitusen sanotaan kaataneen 198 täysikasvuista karhua. Määrästä on kuitenkin erilaisia tietoja. Hurjimpien tarinoiden mukaan Kitunen olisi surmannut karhun puukolla ja ratsastanut karhulla. Myös Kuhmosta tunnettiin mainerikkaita karhunkaatajia, kuten Tuomas Haverinen ja Jussi Heikkinen. Kerran miesten ollessa metsällä, oli Heikkinen pudonnut karhunpesään. Karhu oli syöksynyt kinoksen alta miesten päälle. Erinäisten vaiheiden jälkeen saivat he kuitenkin pedon hengiltä. Sotkamosta tunnetaan muun muassa Lauri Korhonen, jonka tiedetään koituneen 40 karhun surmaksi.
Metsän omenan häät – karhunpeijaisperinne on ollut vahva – Kuhmossakin monia karhunkallopuita
Maksullinen Elämänmeno 12.8. 14:00
Uljaskan pirtin pihapiirissä järjestetään Rimmin kyläjuhla ensi lauantaina. Kuva on viimevuotisesta tapahtumasta.
Rimmin kylällä kokoonnutaan kyläjuhlaan lauantaina
Maksullinen Elämänmeno 10.8. 10:39
Vepsä-ahovaaralaisia muistettiin kylän maamiesseuran ja maa- ja kotitalousnaisten hyväksi tehdystä aktiivisesta toiminnasta. Takarivissä Esteri Uhlbäck, Onni Sirviö ja Matti Uhlbäck. Edessä istuu Seija Seppänen (vas.), Riitta Niskanen, Aino Seppänen ja Lea Sirviö. Muistettavista paikalle eivät päässeet Pirjo ja Reino Malinen, Olavi Kilpeläinen ja Hannele ja Jarmo Kyllönen.
Perukassa: Kylä kantaa muistoja mukanaan – Vepsä-Ahovaaran entiset ja nykyiset kyläläiset kokoontuivat
Maksullinen Elämänmeno 8.8. 10:04