Paikallisuutiset

Kainuussa maataloustukien saajien kärki pysyi ennallaan vuonna 2024 – ’’Ilman tukia tätä hommaa ei pyörittäisi’’

Vuonna 2024 ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin Suomessa 1,9 miljardilla eurolla. Kuhmossa viisi tilaa sai tukia yli 200 000 euroa.

Eniten maataloustukia saaneiden kärki pysyi Kainuussa ennallaan, sillä vuonna 2024 suurimmat tuet saivat Rauharannan Tila Oy Vuolijoelta ja Maitopisara Oy Puolangalta.

Rauharannan Tila sai tukea noin 687 000 euroa, josta suurin osa oli viljelijätukea. Rauharannan saamasta tuesta 24 000 euroa oli rakennetukea.

Maitopisaran saaman maataloustuen määrä vuonna 2024 oli vajaat 676 000 euroa ja tuki koostui kokonaan viljelijätuesta.

Kainuussa maataloustuen saajissa kolmanneksi pomppasi Korpelan Maito Oy Suomussalmelta, joka sai tukea noin 657 000 euroa. Kainuun kärkikolmikko oli tukien saajien ykkösiä myös omissa kunnissaan.

Kuhmosta tukien Kainuun kärkikymmennikköön ylsi Ari Kyllönen, joka sai tukea 338 000. Yli 200 000 euron tukiin ylsivät Kuhmossa Kyllösen lisäksi Jarkko Ohtonen, Juhani Heikkinen, Mika Piirainen sekä Korpelan Kujanjuoksu Oy.

Sotkamossa kovimmat tuen saajat olivat Mäkibull, noin 440 000 euroa, Jukka Komulainen, noin 364 000 euroa ja I & M Huusko Oy, 352 000 euroa. Sotkamossa 300 000 euron tietämille ylsivät myös Maatalousyhtymä Erola Dairy, Nuasmaito Oy ja Paavo Huusko.

Rauharannan maitotilaa pyörittävä Ahti Pussinen kertoo, että maataloustuet ovat elintärkeitä maatalousyrittäjille ja Suomen ruoantuotannolle. Ilman tukia monien maatilojen toiminta loppuisi kuin seinään.

– Se on sellainen oravanpyörä, että ilman tukia tätä hommaa ei pyörittäisi. Esimerkiksi se, mitä maidosta saa verrattuna sen korkeisiin tuotantokuluihin, niin eihän siitä isoa siivua jäisi, jos mitään tukia ei tulisi.

Maatalousyrittäjien tukeminen on merkittävää Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta. Jos ruokaa ei tuoteta kotimaassa, joudutaan se tuomaan ulkomailta.

– Katastrofin sattuessa ruoantuonti voisi loppua lyhyeen. Jos haluaa syödä, niin Suomessa pitää olla maataloutta, Pussinen sanoo.

Vuonna 2024 ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin Suomessa 1,9 miljardilla eurolla. EU-rahoituksen osuus tästä oli yli 800 miljoonaa euroa. Tuensaajia viime vuonna oli yhteensä 52 073. Tuensaajista noin 85 prosenttia oli maatiloja.

– Ilman näitä tuotantoon sidottuja tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessaan ja olisimme tuontiruoan varassa, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Maatalousyrittäjille maksetaan myös korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi maatilat saavat tukea tuotantotilojen ja -laitteiden uudistamiseen liittyviin investointeihin.

Viljelijätukien lisäksi kotimaista ruoantuotantoa kehitettiin rahoittamalla koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä maatiloille tarjottavaa neuvontaa. Lisäksi rahoitettiin maataloustuotteita jalostavien pk-yritysten investointeja ja kehittämistä.