Paikallisuutiset

Kansalaisaloite sai 50 000 nimeä kasaan

Viikko sitten avautui kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta. Kansalaisaloitteen tarkoituksena on Suomen Metsästäjäliiton mukaan turvata taajamissa ja taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, sekä taattava myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus.

Mukana kansalaisaloitteessa ovat olleet maa- ja metsätaloustuottajien järjestö MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, Suomen Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt.

Kansalaisaloite on nyt saavuttanut eduskunnan käsittelyyn vaadittavan kannatusmäärän, 50 000 allekirjoitusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Minusta fiilikset on aika hyvät, että tämä aloite on pantu liikkeelle. Tämä menee meillä siihen malliin, että ainakin osassa Kuhmoa hirvenmetsästys menee kalikkatyyliin tehtäväksi kuten ennen vanhaan, eli ilman koiria. Joku roti tähän susihommaan pitää täällä saada, kohtahan niitä on meillä täällä liian paljon, Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Piirainen kertoo.

Hän toteaa, että osassa Kuhmoa ei uskalla päästää koiraa metsään. Yksi koiravahinko sattui Kuhmossa pari viikkoa sitten.

Piiraisen mukaan nyt tarvittavan kannatusmäärän allekirjoituksia kerännyt kansalaisaloite ei ole ensimmäinen laatuaan. Ensimmäinen kansalaisaloite ei saanut tarpeeksi ääniä edetäkseen eduskuntaan, nyt kansalaisaloite keräsi 50 000 allekirjoitusta vajaassa viikossa.

– Kuhmolaiset ovat käsitykseni mukaan yllättävän aktiivisesti ottaneet tähän kantaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kansalaisaloite on ollut paljon esille muun muassa sosiaalisessa mediassa ja se on saanut osakseen myös vastustusta.

– Sehän on selvää. Tämä on sellainen tämä susipolitiikka meillä, että se jakaa mielipiteet kahtia, Piirainen toteaa.

Jos kansalaisaloite menee läpi, käytännössä sutta voitaisiin alkaa metsästää kannanhoidollisesti, kuten karhua tai ilvestä. Tulevalle hirvikaudelle aloite tuskin tulee saamaan eduskunnasta päätöstä, joten asia menee todennäköisesti ensi vuoteen.

Jos kansalaisaloite ei mene läpi, Piiiainen uskoo, että suden salametsästys tulisi lisääntymään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– En tykkää ollenkaan sanasta salametsästys, mutta sehän käy sillä keinoin, että osa porukoista voi ottaa lain omiin käsiinsä. Se on hyvin vaarallinen suunta.

Metsästyskoirille kehitellään erilaisia suojavarusteita, kuten paukkuliivejä. Piiraisen mukaan nämä suojavarusteet kuitenkin hankaloittavat koiran liikkeitä liian paljon. Suden kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on Piiraisesta tällä hetkellä ainoa toimiva keino.

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta muistuttaa, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

– Suomen EU-jäsenmaana tulee noudattaa EU:n luontodirektiiviä, jonka mukaan susi on laji, joka ei kuulu metsästettävien lajien joukkoon.

Säynevirta nostaa esille SusiLifen hankkeen, jossa pyritään ihmisen ja suden rinnakkaiselon mahdollistamiseen.

– Hankkeessa on tuotu ansiokkaasti esille niitä vaihtoehtoja, miten petojen aiheuttamia vahinkoja voi ennaltaehkäistä. Näihin asioihin sellainen oikea tarttuminen olisi se kärki, millä näen että näissä susiasioissa tulisi edetä.

Susikeskusteluun liittyy usein metsästyskoirien menetykset, joka ymmärrettävästi herättää paljon tunteita.

– Metsästyskoira-asia on varmasti se, joka tässä susiasiassa metsästäjäpuolta niin sanotusti eniten hiertää.

Säynevirta kuitenkin muistuttaa, että kun lasketaan sitä, miten metsästyskoiria menehtyy metsästystilanteessa, suurin uhka ei kuitenkaan ole susi.

– Valtaosa metsästyskoirista kuolee liikenneonnettomuuksissa tai esimerkiksi jäihin uppoamalla. Tämä tieto ei vaan useinkaan päädy lehtiin, vaan lehtiin päätyy nimenomaan ne petojen aiheuttamat koiravahingot.

Säynevirta toteaa, että keskustelu susista on hyvin poteroitunutta, josta tulisi päästä eroon. Hän on myös huomannut valloillaan olevan ilmapiirin, jossa on ristiriitoja ei pelkästään suden, vaan myös muiden villieläinten ja niiden kanssa toimeen tulemisen suhteen.

– Luontoa arvostetaan Suomessa paljon, mutta ilman luontoon kuuluvia eläimiä. Siihen pitäisi saada korjaus, Säynevirta toteaa.

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta muistuttaa, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä