Paikallisuutiset

Kireät vakuusvaatimukset hankaloittavat yritysten rahoituksen saamista ‒ vakuuksina käytettyjen kiinteistöjen arvo on alhainen Itä- ja Pohjois-Suomessa

Rahoituslaitoksissa sääntelyn määrä on moninkertaistunut 10 vuodessa, ja se vaikuttaa myös lainan myöntämisen ehtoihin. Yrittäjällä voi myös olla yrityksen arvosta liian ruusuinen kuva.

– Olen ennen kaikkea huolestunut kuhmolaisen yritystoiminnan jatkumisesta, toteaa pitkänlinjan kuhmolainen yrittäjä Jaakko Kyllönen.

Hänen mukaansa hyviä toimivia yrityksiä on niin sanotusti ”kaupan hyllyllä” ja ostajiakin olisi, mutta rahoituksen saaminen rahalaitoksista on vaikeutunut vakuusvaatimusten kireyden vuoksi.

– Riskirahoitusta ei ole enää olemassa, aikaisemmin Kehitysaluerahaston (nykyinen Finnvera) tapaan, jolta saa takauksia kyllä, mutta yhdessä pankkilainoituksen kanssa hinta provisioineen - 0,95 – 3,00 prosenttiin saakka - nostaa mahdollisen luoton hintaa.

Kyllösen mukaan Finnvera ei myöskään eroa pankeista hinnoittelun eikä rahan saannin suhteen.

– Pankkien johtajat ovat tulleet vain taseen vartijoiksi, eikä elinkeinoelämän palvelijoiksi, Kyllönen sanoo.

Olen ennen kaikkea huolestunut kuhmolaisen yritystoiminnan jatkumisesta.

Vakuushaaste on todellinen, kertoo yritysneuvoja Kari Malinen Kuhmon kaupungilta, vaikka ei hän asiaa suoranaisesti ”ongelmakoppaan” heitäkään.

– Voi se jossakin olla ongelma.

Monesti lainan vakuutena toimii kiinteistö, jonka vakuusarvo on laskenut.

– Haaste on valtakunnallinen, mutta totta kai suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomen osalta kiinteistöjen arvo on alhainen. Kyllä tämä sillä tavalla koskettaa meitä vakavasti.

Vähempivaraisilla alueilla ihmisillä on myös niukemmin varoja käytettävissä.

– Kun miettii kiinteistöjen markkina-arvoa, kertoo se jo aika paljon siitä, mikä tässä suhteessa on tilanne.

Kaikki ymmärretään se, että Kuhmossa esimerkiksi kiinteistöjen arvot ovat ihan eri luokkaa kuin joskus menneisyydessä.

Investoinneissa ja omistajien vaihdoksissa ei Malisen mukaan ole tavatonta törmätä vakuushaasteeseen, jolloin kokonaisrahoitus jää järjestymättä.

Tilanne korostuu investoinneissa.

– Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa ratkaisevaa on se, mikä myytävän ja ostettavan yrityksen hinta ja arvo ovat.

Malisen mukaan yrittäjällä saattaa olla yrityksen arvon suhteen joskus epärealistisiakin olettamia.

Kun miettii kiinteistöjen markkina-arvoa, kertoo se jo aika paljon siitä, mikä tässä suhteessa on tilanne.

Osuuspankin toimitusjohtaja Martti Pulkkinen kertoo sääntelyn määrän lisääntyneen paljon ajan saatossa.

– Voidaan kuvata sitä sillä tavalla, että 10 vuodessa sääntely on 20-kertaistunut.

Tämä puolestaan asettaa tiukkojakin reunaehtoja rahoitukselle.

– En kuvaisi sitä kuitenkaan niin, että olisi vaikeutunut.

Pulkkisen mielestä vähän turhaankin lietsotaan ilmapiiriä, että yrityksen rahoittaminen on käynyt mahdottomaksi.

– Näinhän se ei ole.

Voidaan kuvata sitä sillä tavalla, että 10 vuodessa sääntely on 20-kertaistunut.

Sääntely asettaa pankeille tiettyjä edellytyksiä muun muassa vakuuksien arvioinnin ja arvon laskennan suhteen.

Pulkkinen painottaa, että yrityksen rahoittaminen perustuu yrityksen kannattavuuteen ja tilaan.

– Kaikki ymmärretään se, että Kuhmossa esimerkiksi kiinteistöjen arvot ovat ihan eri luokkaa kuin joskus menneisyydessä.

Kun yrityksen kiinteätä omaisuuta otetaan vakuudeksi, pitää pankilla olla sääntelyn edellyttämät riippumattomat arviokirjat niistä. Arvioija arvioi kiinteistön markkina-arvon.

Näin muodostuu yhtälö, jossa kiinteistön vakuusarvo on pienempi kuin joskus menneisyydessä.

Sääntely asettaa tiukat reunaehdot eivätkä pankit pysty näistä kriteereistä Pulkkisen mukaan luopumaan.