Kirjavinkkejä suomalais-ugrilaiseen kulttuuripääkaupunki -juhlavuoteen

Kuhmo on saanut tänä vuonna kunnian olla ensimmäinen suomalainen suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki.

Kulttuuripääkaupunkeja on valittu vuodesta 2013, ja toiminnan tarkoituksena on muun muassa nostaa tietoisuutta alueen kansoista. Juhlavuoden hengessä kirjastolaiset vinkkaavatkin alueen kirjailijoiden sekä ihmisten elämästä kertovia teoksia.

Uusi tietokirja Suomen saamelaisista on julkaistu viime vuonna.

Veli-Pekkola Lehtola : Entiset elävät meissä. Saamelaisten historia ja Suomi (2022)

Lehtola kuvaa teoksessaan saamelaisten historiaa ja kulttuuria saamelaisten omista lähtökohdista, ja näkökulmien runsaus saattaa yllättää. Toisaalta Lehtola monin esimerkein osoittaa, etteivät saamelaiset ole historiallisesti muuttumamoton, homogeeninen ryhmä.

Saamelaisten omia näkemyksiä verrataan myös totuttuun, saamelaisryhmien ulkopuolella luotuun historianäkemykseen ja kerrotaan, kuinka näkemyserot selittävät nykyajan poliittisia kiistoja.

Teos sai ilmestymisvuonnaan Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Lehtola työskenteli aikaisemmin saamelaisen kulttuurin professorina Oulun yliopistossa.

Keskitysleiristä selvinneistä unkarilaisista on kaksi tarinaa tämänkertaisissa vinkeissä.

Lily Ebert ja Dov Forman : Lupauksen voima. Kuinka selviydyin Auschwitzista ja säilytin elämänhaluni (2022)

Teos kertoo unkarilaisen Lily Ebertin tarinan. Hän on yksi monista juutalaisista, jotka toisen maailmansodan aikana lähetettiin ensin ghettoon, ja myöhemmin Auschwitzin keskitysleirille.

Yhdessä sisartensa Renén ja Pirin kanssa he tekevät parhaansa pysyäkseen elossa. Kertomuksen edetessä avautuu näkökulmia siihenkin, kuinka sota-ajan koettelemukset vaikuttavat elämän jälleenrakentamiseen, sekä selviytyjien jälkipolviin.

Péter Gárdos : 117 kirjettä (2016)

Unkarilaisen Petér Gárdosin romaani kertoo Belsenin keskitysleiriltä selviytyneestä nuoresta miehestä, Miklosista, joka sairastaa tappavaa keuhkotautia.

Miklos lähetetään muiden unkarilaisten selviytyjien mukana Ruotsiin toipumaan. Hän ei alistu sairautensa edessä, vaan hän janoaa elämää ja alkaa etsiä vaimoa itselleen. Hän kirjoittaa 117 rakkauskirjettä, yhden jokaiselle Ruotsiin tulleelle unkarilaisnaiselle. Kun hän saa vastauksen Lililtä, hänen koko hauras elämänsä mullistuu. Teos perustuu kirjailijan omien vanhempien rakkaustarinaan.

Lapsille vinkataan virolaista satukirjaa, joka sisältää tutun unihahmon höpöjuttuja.

Vilep, Heiki : Nukku-Matin höpöjutut (2013)

Virolaisen Vilepin satukirjassa Matilda ei osaa nukahtaa ilman iltasatua, mutta vanhemmat eivät jaksa lukea enää niitä hänelle. Vaikka Matilda kuinka laskee lampaita, ei uni tule – mutta Nukku-Mattipa tulee.

Nukku-Matti aikoo heittää Matildan silmiin unihiekkaa, vaan tyttöpä pyytääkin olemaan heittämättä ja kertomaan sen sijaan sadun. Nukku-Matin sadut ovatkin sitten aivan höpöjuttuja, koska hänen täytyy keksiä sellaisia aivan omasta päästään...

Lystikkäiden ja opettavaistenkin höpöhöpö -satujen lisäksi kirjassa on Ott Vallikin valloittava värikuvitus.

edit. lisätty kuva 14.3. klo 15:50