Kolumnit

Kolumni: Liukuen pitkin kevättalvista metsää

Kevättalven hohtavat hanget ja selkää jo mukavasti lämmittävä aurinko kutsuvat ulkoilemaan. Nyt eletään talven, ehkä koko vuoden, parasta aikaa.

Nuo hohtavat hanget niin monesti houkuttelevat, mutta usein on ollut tyytyminen valmiilla laduilla hiihtelyyn. Nyt olen kuitenkin tutustunut liukulumikenkiin ja se on avannut aivan uuden maailman kevättalveen.

Lumikenkäily perinteisillä lumikengillä on aina tuntunut jotenkin työläältä, raskaalta, ei oikein mukavalta. Metsäsuksia en ole koskaan päässyt kokeilemaan, mutta olen kuullut, ja voin hyvin kuvitella, etteivät ne ole kovin näppärät yhtään tiheämmässä metsikössä.

Liukulumikengät tekevät hangessa liikkumisesta sopivalla tavalla kevyttä ja vaivatonta, vaikka yllättävän tehokasta liikuntaa se kyllä on. Kuten kenkäilykaverini totesi, perinteinen lumikenkä ei anna metriäkään ilmaiseksi. Liukulumikenkä sen sijaan liukuu hangen pinnalla ja alamäessä pääsee aina vähän helpommalla kuin aivan tasaisella tai ylämäessä.

Oma kulku meni melkoiseksi rypemiseksi sivunousussa taimia väistellen.

Meillä on ollut lainassa kahdet erilaiset liukulumikengät. Helpossa maastossa niissä ei ole suurta eroa. Kun mennään mäkisempään maastoon ja taimikkoon, jossa kengän alla on reilusti pehmeää lunta, alkaa hintaero tulla esiin. Oma kulku meni melkoiseksi rypemiseksi sivunousussa taimia väistellen tai haarakäyntiä sauvan upotessa puoliväliin. Takana kaveri tuplahintaisilla karvapohjaisilla liukulumikengillä ensin odotteli, että pääsen nyppylän yli ja sitten tuli kaikessa rauhassa perässä.

Viikkoa myöhemmin retkeiltiin plussakelillä ja tulipahan taas testattu liukulumikengät uudenlaisissa olosuhteissa. Kun märkää lunta tarttuu muutamankin sentin kerros suksen pohjaan, niin alkaa matkanteko käydä melkoisen raskaaksi.

Erilaisiin olosuhteisiin sopii varmasti vähän erilaiset välineet, mutta osaa se lumi tarttua, niiden perinteistenkin lumikenkien pohjaan. Haasteista huolimatta tuntuu, että olen löytänyt hyvän keinon nauttia talvisesta luonnosta.

Liukulumikenkä ei mielestäni ole oikein sopiva termi. Enemmän kyse on hiihtämisestä kuin kävelystä ja välinekin muistuttaa suksea. Mietin, olisiko eräsuksi sopiva termi.

Täytyy vielä lopuksi todeta, että oli kyllä mukava käydä myös Jämäsvaaran laduilla, vaikkakin viikko myöhässä Jämäsvaarahiihto-tapahtumasta. Tuollaiset hiihtotapahtumat on hieno mahdollisuus nähdä erilaisia ja vähän erämaisempia paikkoja myös latusuksilla.

Kirjoittaja on Kuhmolaisen päätoimittaja.