Kuhmon kuntalaiskyselyssä yli 950 vastasi suurpetoaiheista

Kuhmon kuntalaiskyselyn tulokset suurpetoteemoista on julkistettu. Kuhmon suurpetotyöryhmän järjestämässä kyselyssä kerättiin paikallisten asukkaiden ja ulkopaikkakuntalaisten kokemuksia ja mielipiteitä suurpetoihin liittyvistä teemoista.

Vastaajista 80 prosenttia oli yli 35-vuotiaita. Jakauma vastaajien asuinpaikasta oli aika tasan. Perukassa eli maaseudulla asui 52,1 prosenttia, taajamassa 47 prosenttia.

Tulosten mukaan suurpedot ovat aiheuttaneet eniten haittaa harrastukselle, 58 prosentille vastaajista. Pelkoa suurpedot ovat aiheuttaneet neljännekselle eli 257 vastaajille. Elinkeinolle haitta oli aiheutunut 8,5 prosentille vastaajista.

Tulosten mukaan suurpetomäärä on vaikuttanut 87 prosentille vastaajista koirien pitämiseen ja koiralla metsästämiseen.

Suurpetojen haaskaruokinta sai melkoisen tyrmäyksen kyselyssä. Peräti 80,5 prosenttia oli sitä mieltä, että ruokinnasta on haittaa, vaikka siihen liittyvät toiminnot ovat joillekin kuhmolaisille elinkeino. Haaskaruokinnasta ei ollut haittaa 11,2 prosentille vastaajista ja loput eivät osanneet sanoa mielipidettään. Haaskaruokinnan rajoittamista kannatti vielä suurempi vastaajajoukko, 86 prosenttia.

Enemmistö vastaajista, 66 prosenttia, ei halunnut Kuhmosta myöskään susien kauttakulkualuetta muualle Suomeen.

Valtakunnallisesta suurpetouutisoinnista paikallisten suurpetoalueiden ihmisten mielipiteet ovat kyselyn mukaan jääneet vähälle huomiolle. Peräti 85,3 prosenttia – 805 vastaajaa – vastasi, ettei suurpetoalueiden ihmisten mielipiteitä ole huomioitu tarpeeksi. Loput 14,7 prosenttia – 138 vastaajaa – vastasi kyllä. Valmiutta mielipiteiden ilmaisuun Kuhmon kyselyn mukaan olisi. Valtaosa vastaajista uskaltaa kertoa avoimesti kantansa suurpetoasioissa. Tällä kannalla oli 86 prosenttia vastaajista.

Vastaajat suojelisivat mieluummin metsäpeuroja kuin susia. Vastaajista 72,8 prosenttia katsoi, että metsäpeurakanta pitäisi saada palautettua 2000-luvun alun tasolle tai ainakin suuremmaksi kuin nyt. Nykyinen käytäntö riitti 10 prosentille vastaajista ja samoin 10 prosenttia oli sitä mieltä, että metsäpeuroja ei tarvitse ottaa huomioon – luonto huolehtii suurpeto- ja metsäpeurakatojen koot.

Kuhmon petotilanteella ja suurpedoista käytävällä keskustelulla on vaikutusta Kuhmolle asuinpaikkana. Noin 68 prosenttia vastaajista näki, että niillä on vaikutusta Kuhmoon asuinpaikkana. Yli 15 prosenttia vastasi ei, ja loput eivät osanneet sanoa.

Pääosa tuloksista esiteltiin Kuhmo-talossa lauantaina järjestetyn Hyvin sanottu -keskustelun aikana, jossa osallistujat kertoivat mielipiteitään ja toivat esille ehdotuksia. Keskustelua johti YLE Kajaanin toimittaja Ville Kinnunen . Kuhmon kaupunki on mukana Ylen ja Erätauko-säätiön vetämässä Hyvin sanottu -hankkeessa.

Kyselytulosten julkistamien ja keskustelutilaisuuden jälkeen Kuhmon suurpetotyöryhmä ryhtyy laatimaan kannanottoa suurpetoihin. Työryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Tuomas Huotari (ps.) kertoi, että työryhmä kokoontuu ensi viikon puolivälissä.

Linkki Kuhmon kaupungin sivuille suurpetokyselyn tuloslomakkeisiin:

https://www.kuhmo.fi/wp-content/uploads/2023/02/kuhmon-suurpetokyselyn-tulokset-04022023.pdf