Paikallisuutiset

Lakimuutosta Ystävyyden puiston laista perustellaan kustannussäästöillä – ympäristövaliokunnalta lausunto

Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiehdotusta kahdessa täysistuntokäsittelyssä.

Ympäristövaliokunta puoltaa hallituksen lakimuutosesitystä Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsevasta Ystävyyden puistosta, valiokunta kertoo tiedotteessaan.

Esityksen tavoitteena on Ystävyyden puiston Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan sekä tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistön luovuttaminen pois Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta.

Valiokunnan mietintö asiasta valmistui keskiviikkona 19. maaliskuuta. Valiokunta on kuullut asiantuntijoina muun muassa Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntusta sekä Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaista. Mietintöön sisältyy keskustan eduskuntaryhmän edustajien vastalause. Sen ovat allekirjoittaneet Vesa Kallio, Hanna Kosonen ja Eeva Kalli.

Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 erillisellä lailla yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelussa Suomen ja Neuvostoliiton kesken.

Yhteistyötä ja tutkimusta on tehty muun muassa Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi.

Lakimuutoksilla haetaan hallitusohjelman mukaisia kustannussäästöjä. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisrahoitus oli vuonna 2024 noin 11 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023 ja rahoitus laskee edelleen vuoteen 2027.

Valiokunnan mukaan Petolasta ja tutkimuskeskukuksesta luopuminen on tarkoituksenmukaista niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi. Keskuksen vuosittainen käyntimäärä on jäänyt noin 3 000:een.

Lisäksi ajantasaistetaan Ystävyyden puiston tarkoitus ja poistetaan laista maininta Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön edistämisestä. Perustamistarkoituksen mukainen luonnonsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallituksen toiminta Kuhmossa jatkuu tulevasta kiinteistöratkaisusta riippumatta.

Ratkaisuksi nähdään digitaaliset palvelut ja viestintä, joilla vahvistetaan edelleen luonnon ja suojelukohteiden esiin tuomista. Valiokunta korostaa, että kansallispuistoilla ja muilla suojelualueilla on erittäin suuri merkitys aluetalouden kannalta varsinkin väestöltään taantuvilla alueilla, joilla muita työpaikkoja on vähän.

Valiokunnan lausunnossa mainitaan myös metsäpeuran elinympäristön suojeleminen, mitä valiokunta pitää tärkeänä.

Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiehdotusta kahdessa täysistuntokäsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö.

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Toisen käsittelyn pohjana on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua.