Liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat Kainuussa kymmenien miljoonien euron kustannukset – vähäiselläkin liikkumisella voi parantaa terveyttään – katso kustannukset Kuhmossa

UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat masennus ja tyypin 2 diabetes aiheuttavat kustannuksia Kainuussa. Kainuun alueella on koko maan keskiarvoa suurempi riski sairastua kansansairauksiin.

Kustannukset muodostuvat kansansairauksista, joiden riskiä liikkumattomuus ja liiallinen paikallaanolo lisäävät. Kainuussa niin liikkumattomuuden kuin paikallaanolon kokonaiskustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

UKK-instituutin tutkijan Päivi Kolun mukaan tuloksissa näkyy se, että ikääntyneiden suhteellinen osuus on korkeampi Kainuussa, ja se kasvaa edelleen. Kolu sanoo, että vähenevän työkykyisen väestön olisi tärkeä pysyä työkykyisenä, jotta alueelle tulisi verotuloja eikä kustannuksia seuraisi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden myötä.

Suorat kustannukset koostuvat terveyspalvelujen käytöstä, lääkityksistä sekä laitoshoidon kustannuksista. Terveydenhuollon kustannuksissa mukana ovat kaikenikäiset.

Epäsuorilla kustannuksilla tarkoitetaan tuottavuuskustannuksia, eli ne heikentävät työn tuottavuutta. Epäsuoriin kustannuksiin lukeutuvat sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat.

Suosituksen mukaan viikossa tulisi olla 2 ja puoli tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Liikkumisen tavoitemäärän voi toteuttaa melko huomaamattomastikin, sillä sen voi koota liikkumalla muutaman minuutin pätkiä. Pieni hengästyminen ja sykkeen nousu liikkuessa riittää.

– Se on vain 2 prosenttia viikoittaisesta valveillaolosta, mikä on pieni määrä. Se vaikuttaa olevan monille kuitenkin saavuttamattomissa, Kolu pohtii.

Tuloksissa liikkumattomuus ja paikallaanolo ovat erotettu toisistaan. Liikkumattomuudella tarkoitetaan liikkumisen suositusta vähäisempää reippaan tai rasittavan liikkumisen määrää viikossa.

Paikallaanolon ymmärtäminen itsenäiseksi kansansairauksien riskitekijäksi on Kolun mukaan uusi asia. Paikallaanololla tarkoitetaan valveillaolon aikana tapahtuvaa istumista, loikoilua tai makaamista. Kustannukset on laskettu sen perusteella, että henkilö on paikallaan yhteensä yli kahdeksan tuntia päivässä.

Huono terveys vaikuttaa myös jokaisen yksilön elämänlaatuun ja arjen sujumiseen.

– Yksilön näkökulma on mielestäni yhtä tärkeä kuin yhteiskunnan kustannusnäkökulma, Kolu sanoo.

Kolu toivoo ihmisten ymmärtävän sen, miten paljon vähäiselläkin liikkumisella voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteen.

Oma tapa lisätä liikkumista

Omaa arkiaktiivisuutta voi lisätä pienillä teoilla. Kainuun Liikunta ry:n asiantuntijan Matias Ronkaisen mielestä tärkeää olisi panostaa arkiaktiivisuuteen ja löytää itselle mielekäs tapa liikkua. Passiivisuutta, kuten istumista ja autolla liikkumista joka paikkaan pitäisi mahdollisuuksien mukaan vähentää.

– Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa liikkua ja pitää aktiivisuutta yllä, Ronkainen toteaa.

Seuraava askel olisi liikunnan harrastamisen aloittaminen. Ronkaisen mukaan itselle sopivia lajeja olisi hyvä löytää jokaiseen vuodenaikaan, jotta liikkuminen jatkuisi ympäri vuoden. Tärkeää olisi myös löytää samanhenkisiä kavereita, jotka tsemppaavat treeneissä. Kaverit voivat olla kannustin, mutta eivät saa olla esteenä liikkumiselle, eikä liikunnan muutenkaan pitäisi olla riippuvaista muista tekijöistä.

– Liikuntaa tapahtuisi myös silloin, kun jumpparyhmät eivät pyöri tai on huonompi sää.

Töissä paikallaanoloa voi välttää vaihtelemalla työasentoja. Toisaalta työpaikan toimintakulttuuri, etätyöt ja taukojen pitäminen vaikuttavat liikkumisen lisäämiseen työpäivän aikana.

Lisäksi lasten passiivisuus erilaisten laitteiden parissa on Ronkaisen mukaan huolestuttavaa. Perheet voivat viedä lapsilleen aktiivista elämäntapaa eteenpäin. Yhteistä aikaa voi käyttää liikunnan ja aktiivisuuden lisäämiseen, ja vanhemmat voivat näyttää lapsilleen esimerkkiä.

Liikkumattomuus maksaa

Tällä hetkellä 76 % liikkuu liian vähän, 83 % on liikaa paikallaan.

Kainuussa kokonaiskustannukset: Liikkumattomuus 21 milj. € (koko maassa 1,4 mrd. €), paikallaanolo 23 milj. € (koko maassa 1,6 mrd. €) vuodessa

Sairausryhmittäiset kokonaiskustannukset Kainuussa

Liikkumattomuus: tyypin 2 diabetes: 6,4 milj. €, masennus: 1,2 milj. €, aivoverisuonisairaudet: 712 000 €, murtumat: 477 000 €, selkäkipu: 422 000 €, sepelvaltimotauti: 379 000 €, rintasyöpä: 328 000 €, paksusuolen syöpä: 134 000 €

Paikallaanolo: tyypin 2 diabetes: 18 milj. €, masennus: 1 milj. €, sepelvaltimotauti: 318 000 €, rintasyöpä: 200 000 €, paksusuolen syöpä: 140 000 €

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kokonaiskustannukset kunnittain:

Hyrynsalmi: liikkumattomuus 790 000 €, paikallaanolo 835 000 €

Kajaani: 9,8 milj. €, 11 milj. €

Kuhmo: 2,6 milj. €, 2,7 milj. €

Paltamo: 1,1 milj. €, 1,3 milj. €

Ristijärvi: 451 000 €, 498 000 €

Sotkamo: 2,8 milj. €, 3,1 milj. €

Suomussalmi: 2,5 milj. €, 2,6 milj. €