Lukijan mielipide: Tolkkua Kontion koulun saattohoitoon
MIELIPIDE Kurotanpa minäkin täältä naapuripöydästä ja työnnän lusikkani kuhmolaisten yhteiseen soppakulhoon.
Kontion vanhan koulurakennuksen kohtalo on viime aikoina ollut kuuma peruna. Suojelumerkinnän poistaminen asemakaavaehdotuksesta on hyvä edistysaskel, jonka ansiosta asiaan saadaan joskus ehkä jopa tolkkua.
Kontion koulu on kaunis rakennus, josta varmasti jokaisella meistä kirkonkylän tuntumassa kasvaneella kuhmolaisella on omat muistonsa – niin hyvine kuin huonoine puolineen. Siksi ei ole yllättävää, että rakennus herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.
Arkkitehtonisesti arvokas, sotienjälkeisen jälleenrakennusajan monumentti, Kamarimusiikkifestivaalin keskus – muun muasssa näillä maininnoilla on perusteltu Kontion koulun suojelemista. Siinäpähän, jos jollakulla löytyy rahaa ja tahtotilaa toteuttaa, ostakoot rakennuksen ja ottakoon ristinsä kantaakseen. Kontion koulun saattohoito vuodesta toiseen veronmaksajien kustannuksella on hölmöläisten hommaa. Tätä mielipidettä on pureksittu jo pitkään kuhmolaisten keskuudessa.
Vilénin Seppo kertoi selkeästi ja perustellusti kirjoituksessaan (Kuhmolainen 27.1.) Kontion alueen tilanteesta. Järjenkäyttö on tässäkin asiassa sallittua ja jopa suotavaa. Pelkällä tunnepohjalla ja kouluaikojen muistelulla ei ylläpidetä melkein satatuhatta euroa vuodessa nielevää autiotaloa.
Mitä se kertoo Kuhmoon eksyvälle matkailijallekin kaupungista, jonka keskustan näkyvimpiä maamerkkejä on alati rapistuva ja jatkuvan ilkivallan kohteeksi joutunut, tyhjyyttään kumiseva koulurakennus jota paikalliset pitävät kankkulan kaivona?
Monet vetävät asiasta yhtäläisyysviivoja suojeluskuntatalo ja viihdekeskus Korpilinnan hävittämiseen. Sen kohtalo harmittaa myös minua, vaikka rakennus purettiin neljännesvuosisata ennen syntymääni. Kaipa sillekin oli lopulta järkevät perusteet, vaikka 60-luvulla elettiinkin vanhempien julkisten rakennusten purkamishuumaa.
En panisi yhtään pahakseni, jos Kontion vanha puoli lyötäisiin matalaksi, kuten uudelle puolelle tehtiin. Ainakin Koulukadulta avautuisi maisema suoraan Lammasjärvelle. Toki alueelle kannattaa ja pitääkin kehittää uutta toimintaa – toivottavasti jopa hotellia, kylpylää tai vastaavaa, mitä villeimmissä visioissa on vuosien varrella vilahdellut.
Ihan pelkkä virkistysalue keskustan läheisissä rantamaisemissa voisi olla varteenotettava ja edullinen vaihtoehto. Samalla voitaisiin kehittää Rantaraittia kokonaisuudessaan.
Säästetään kuitenkin se Kontion sisäpihalla seisova puuvanhus muistona Kuhmon koululaitoksen toistasataavuotisesta historiasta.
P.S. Ja lopuksi yleensä ja erikseen: varjeltakoon noita Kuhmon päättäjiä, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Tönölänharjun mäntyyn.
Niko Kemppainen
toimittaja
paljasjalkainen kuhmolainen
Kommentit
Jätä kommenttiHannu Huotari
31.1.2023 21:12
Kuhmon keskustaajamassa on vain muutamia paikkakunnan historiasta viestittäviä rakennuksia. Siihen ovat suurimpina syinä sodan tuhot sekä 1960- ja 1970 -lukujen into tehdä tiilestä ja betonista laatikon muotoisia taloja. Samanlaiseen hengettömään muotokieleen ihastuminen julkisessa rakentamisessa näyttää meillä jatkuvan, ainoana erona entiseen on materiaalin vaihtuminen tiilestä ja betonista puuhun.
Siitä on selkeänä esimerkkinä Hyryntien varrelle kohonnut koulurumilus. Kaupungin omistama rakennuskanta oli ylisuuri jo ennnen em. koulun pystyttämistä. Sopinee ihmetellä, miksi historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan Kontion koulun kivirakennuksen kunnon todella perusteelliseen tutkimukseen ja tarvittavien korjausten ammattitaitoiseen suunnitteluun ei omistaja ole halunnut alun pitäenkään tosissaan panostaa.
Olivatpa tapahtuneen, tässä tarkoitetun toiminnan syyt mitkä tahansa, ylenpalttisessa julkisen rakennuskannan paisuttamisessa Kuhmossa on kyse yhteiskunnan resurssien
haaskaamisesta. Puhumattakaan siitä, että nyt kaupungin pyrkimyksillä näyttää olevan lopputulema, joka on historiattoman yleiskuvan aikaansaaminen kaupunkimme keskustaajamaan.
Tällainen tulos syntyy, jos menneisyydestämme kertovat rakennukset yksi toisensa jälkeen hävitetään. Se tuskin on omiaan kohentamaan ja ylläpitämään Kuhmon kulttuurikaupunki-imagoa.
Maailman arkkitehdit laajalti katsovat tietävänsä postmodernin historiattomuuden tarkan alkamispäivän. Se on 15. heinäkuuta 1972. Tuolloin St. Louisissa Missourissa räjäytettiin palkittu, vähätuloisille tarkoitettu rakennuskompleksi ”asumiskelvottomana”! Jos Kuhmossa puretaan Kontion koulurakennus, voidaan purkupäivästä aloittaa meilläkin historiaton postmoderni aikakausi. Kyseistä kauttahan luonnehtii niin muualla kuin varmaa meilläkin se, että ”leikissä voittaa hän, jolla on eniten leluja”. Tätäkö todella haluamme?
Kimmellys
30.1.2023 20:57
Ummistakaa silmänne ja kuvitelkaa puretun koulun tilalle puisto auringon laskun aikaan. Siintävän sininen Lammasjärvi taustalla. Käki kukkuu järven takana kuusikossa. Helteisen päivän päätteeksi viileä tuuli puhaltaa poskipäihin. On uusi aika. Ah’.
Rami
30.1.2023 18:27
Joo puretaan kaikki tyhjät rakennukset keskustasta,foorumi,vanha ”känsäkouran”kiinteistö ,kohta taitaa mennä myös vanha ”osuuspankin talo” ja sivukaduilla on myös paljon tyhjiä rakennuksia.Eiköhän vielä löydy myös muutama kerrostalo,karhunpolulta puretun lisäksi.Tulee avaruutta ja tuuli pääsee puhaltelemaan.
tuuri
29.1.2023 20:54
Ilman muuta suojeltava kohde olisi rikos purkaa noin komea monumentti mistä Kuhmo tunnetaan.
myydään
29.1.2023 11:08
suojelijat perustaoot yhdistyksen tms. Kaupunki myy 1 eurolla kiinteistön yhdistykselle. Kun tuntuu näillä suojelojoilla löytyvän rahaa ylläpitoo, niin asia olisi sillä ratkaistu.
Toivottavasti järki voittaa
29.1.2023 11:04
Täsmälleen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tässä(kin) asiassa tulisi ajatella järjellä ei tunteella. Muistot voi jokainen halutessaan kuljettaa mukanaan! Ajatella, miten hieno näkymä tulisi torilta järvelle! Toivottavasti saavat äkkiä purkupäätöksen aikaan ja työt alulle!
Tuhottua historiaa ei voi palauttaa
29.1.2023 10:24
Kaupungin varmaan kannattaisi laittaa rakennus tarjolle myyntiin, sitä kai ei ole edes yritetty tarjota kaupaksi.
Säilyttäämäänhän se joudutaan joka tapauksessa kun valtuusto on sen aikanaan suojellut.
Nurin vain
29.1.2023 8:52
Katsotaanpa vaikka nyt Ukrainaan,siellä menee toinen toistaan komeampaa pytinkiä,eikä sille mahda kukaan mitään,tuon vanhan koulurakennuksen kanssa ,sama susteemi,nurin vain,eihän sille tunnu olevan järkevää muuta vaihtoehtoa,jos jotkut tahot sitä tarvitsevat,niin ostamaan vain se ja ylläpitämään koko komeus siinä kadun mutkassa,tässä elämässä pitää luopua joskus läheisistä ihmisistä,niin miksi tuo rotisko on joillekin niin rakas,,,??ajatellaan järkevästi!
puhku
29.1.2023 1:29
Ehdottomasti suojeltava kohde. Tästä oikeastaan Kuhmo tunnetaan maailmalla. Uskon että järki voittajaa ja Museovirasto laittaa kohteen suojelluksi rakennukseksi. Tämän kaltaisia rakennuksia on Suomessa harvassa.
ms
28.1.2023 19:13
Olisiha se komian näköinen jos Lammasjärven laineet näkyisi torille nyt tämä joutava monumentti estää hienon järvimaiseman näkyvyyden.
Järki päähän.
28.1.2023 16:18
Olen täsmälleen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Jotain tolkkua tähän hommaan. Ei enää yhtään euroa tuohon homepesään. Niillekin rahoille varmaan löytyy järkevämpää kohdetta kuin suojella tuota rumaa maiseman pilaajaa. Olen itsekin käynyt koulun tuossa rakennuksessa mutta yhtään ei haittaa vaikka se purettaisiin. Sen tilalle keksitään varmaan muutakin. Olisi hyvä ottaa Todellakin joskus se järkikin näihin päätöksiin.
Joku äly päähän
28.1.2023 14:16
Niko, kiitos!
”On pariiseja täynnä tämä maa, joka kylää eiffeltorni koristaa. Joka ainut soratie alta riemukaaren vie…” laulun sanoja lainatakseni.
Sodan jälkeen, 50-luvulla rakennettuja kunnalliskoteja, sairaaloita, kouluja on useissa kunnissa. On siinä museovirastolle suojelemista, mutta kaikista ei ole pyyntöjä tehty.
Ostakoon museovirasto tämän pytingin, vaikkapa eurolla.
Kunnan asukkaana ja edelleen jonniimoisena veronmaksajana alkaa jo kyllästyttää perusteellisesti tämä typerä jahkaaminen.
Kuten Niko Kemppainenkin ehdotti: Ostakoon halukas säilyttäjä tuon rakennuksen.
Toivottavasti kunnan päätöksentekijät raskivat siitä luopua.
Me sivustaseuraajat emme voi mitään.