Paikallisuutiset

Ministeri Sari Essayah luottaa, että Kainuussa päästään karhumetsälle ensi syksynä

Kainuussa saatetaan päästä karhujahtiin ensi syksynä, ainakin jos se on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahista (kd.) kiinni.

Hallituksen metsästyslain muutoksia koskevan esitysluonnoksen lausuntokierros päättyi keskiviikkona. Metsästyslain muutoksilla pyritään mahdollistamaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys.

Lakimuutoksen keskeinen tavoite on tukea Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja helpottaa poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä. Lakimuutos voi edetä eduskunnan käsittelyyn jo viikolla 13.

Essayah kertoo, että esimerkiksi karhunmetsästyksen poikkeuslupia koskevat valitukset ovat menestyneet oikeudessa, koska hakemuksista on puuttunut metsästyksen päämäärä ja alueelliset perusteet.

– Jos on sanottu, että metsästys kuuluu kulttuuriin tai metsästys itsessään on laitettu päämääräksi, niin se ei ole ollut oikeudelle hyväksyttävä päämäärä, Essayah kertoo Kainuun Sanomille.

Metsästys itsessään ei siis ole päämäärä, vaan metsästys toteuttaa jotain päämäärää. Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Metsästyksen päämääränä voisi tietyillä alueilla toimia esimerkiksi uhanalaiset metsäpeurakannat.

Karhukanta on kasvanut viime vuonna 20 prosenttia, eli se on ihan huikeassa kasvuvauhdissa.

Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännöksen tarkoituksena on tuoda lakitasolla esille EU:n luontodirektiivin merkitys lupaharkinnassa.

Essayahin mukaan esimerkiksi Kainuun osalta karhunmetsästyksen hyväksyttävä päämäärä voisi olla turvallisuus.

– Turvallisuusperusteet ovat relevantteja, kun laissa huomioidaan sosiaaliset ja ekonomiset syyt. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan karhukanta on kasvanut viime vuonna 20 prosenttia, eli se on ihan huikeassa kasvuvauhdissa, Essayah sanoo.

Lisäksi karhun, suden ja ilveksen kannanhoitosuunnitelmat päivitetään ja ministeriö voisi vahvistaa ja täsmentää asetuksella kunkin lajin suotuisan suojelutason vähimmäismäärän sekä nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet.

Maaliskuun alussa EU:n komissio ehdotti sudenmetsästyksen helpottamista ja suden suojelun statuksen muuttamista ’’tiukasti suojellusta’’ ’’suojelluksi. Essayahin mukaan myös susikanta on Suomessa tasolla, jolla kannanhoidollinen metsästys on perusteltua, jos muut kriteerit täyttyvät.

Komission ehdotus vaatii vielä EU:n jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän. Läpi mennessään ehdotus toisi valtiolle liikkumavaraa sudenmetsästykseen myönnettävien poikkeuslupien osalta.

Sudenmetsästykseenkin myönnettävien poikkeuslupien osalta oleellista on se, miten hakemuksissa on tuotu esille metsästyksen päämäärä ja alueellisuus, Essayah kertoo.

Kajaanissa on talven aikana tehty useita havaintoja ilveksistä, jotka ovat liikkuneet asukkaiden pihapiirissä. Helmikuun alussa ilves myös hyökkäsi koiranpennun kimppuun Purolassa talon aidatulla takapihalla.

Maa- ja metsätalousministeri Essayah näkee, että ilvespopulaation kasvaessa lisääntyy myös sellaisten yksilöiden määrä, jotka eivät arastele ihmisiä.

– Kyllä se, että pedot tulevat helposti asutuksen liepeille kertoo siitä, ettei luontaista vihollista ole.

Essayah toteaa, että hallituksen tavoitteena on mahdollistaa ilveksen kannanhoidollinen metsästys, aivan kuten karhun ja sudenkin.