Moottorikelkalla kouluun Pellossa – oma menopeli antaa opiskelijalle vapautta tulla ja mennä

Kesällä mopolla, talvella kelkalla tai mönkijällä, silloin on lappilaisellakin nuorella vapaus tulla ja mennä, miten haluaa.

Pellolaiset lukiolaiset Roni Rundgren , Milosz Erdmanczyk ja Aliina Vuento käyttävät koulumatkoihin lumikelillä kelkkaa. Aliinan oma kelkka on tosin tällä hetkellä rikki, joten hän istuu poikaystävänsä Miloszin kyytiin.

Koulumatka heillä ei ole kovinkaan pitkä, Ronilla kolme kilometriä, Aliinalla ja Miloszilla reilusti kilometri.

– Semmoistahan se on täällä nuoren elämä, että jos eivät vanhemmat toimi hovikuskina ja ole aina käytettävissä, niin kyllä helpottaa kovasti elämää, kun on oma kulkuväline, Roni Rundgren sanoo.

Sekä hän että Milosz Erdmanczyk ovat rahoittaneet itse moottorikelkkojensa hankinnan tekemällä töitä kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin.

– Katsos kun on suuret unelmat, on tehtävä töitä, Roni Rundgren nauraa.

Heille työskentely paikallisissa yrityksissä on ollut kaikenlisäksi mieluisaa. Roni Rundgren toimii Ritavalkealla Valkea Lodgessa mökkien huoltotöissä ja siivoojana. Kesällä hän on ollut raskaan kaluston maalaamossa ja seurakunnallakin töissä.

Samoin Milosz Erdmanczyk on ollut raskaan kaluston parissa Pihkakoskella renkaita vaihtamassa.

– Ei ole vaikeaa löytää töitä opiskelun oheen, kun vain käy kysymässä. Parista muustakin paikasta kysyin ja sitten jo tärppäsi. Nykyään isäkin on siellä töissä, Milosz sanoo.

Molemmat pojat ovat sitä mieltä, että kun vanhemmat ovat olleet riittävän nihkeitä rahoittamaan harrastuksia, se on kannustanut heitä töihin.

– Kelkat ovat kuitenkin myös harrastusta. Koulumatkojen kulkeminen on sivuseikka. Kelkoilla ajetaan reiteillä ja luonnossa ja käydään tapaamassa kavereita, Roni Rundgren kertoo.

Koko kolmikko painottaa, että kenen tahansa maalla tai tiellä ei saa ajaa. Vain virallisilla reiteillä tai erikseen sovituilla vapailla ajopaikoilla voi maksusta ajaa.

– Paitsi Ruotsissa. Siellä kelkkailu ei ole niin säänneltyä, he sanovat.

Aliina Vuento on muuttanu Pelloon Rovaniemeltä lukion alkaessa viime elokuussa. Sitä ennen hänellä ei ollut mopokorttia eikä T-korttia kelkan kuljettamiseen.

– Olin minä niitä ajatellut, mutta se oli jäänyt. Täällä sitten hankin molemmat, että pääsee kulkemaan, hän sanoo.

Kaikenlaisiin menopeleihin liittyy myös korjaamista ja tuunaamista.

– Niin, että viritellään kaikessa hiljaisuudessa ja sitten äitille paljastuu, kun poliisit soittaa, pojat virnistävät, mutta vakavoituvat sitten.

Virittäminen ei kannata: Milosz on oppirahansa maksanut, kortti on ollut välillä pois ja sakot maksettavana.

Aivan halvoista kelkoista ei ole kyse: Roni Rundgrenilla on allaan viisi vuotta vanha syvänlumen kelkka Ski-Doo Summit, jossa on kuutioita 850. Sellaisen arvo lähentelee kymppitonnia.

Milosz Erdmanczyk kelkka on seitsemänsataakuutioinen Polaris RMK, joka on viiden tonnin hintaluokassa.

– Joku Polaris se on minunkin kelkkani, Aliina sanoo ja näkee, että hänelle merkki ei ole niin tärkeä, vaan se, että kelkalla pääsisi kulkemaan.

Kysymykseen, onko näissä piireissä merkillä väliä, nuoret miehet vastavat, että ei ole:

– Ei sillä mitään väliä ole, mutta Polarishan se on joka kuljettaa, Milosz Erdmanczyk sanoo ja Roni Rundgrenilta menee hetki, ennen kuin hän tajoaa piikin.

Kelkkailuun tai mopoihin käytettäviä rahoja ei lasketa. Kaikki voi mennä, mikä tuleekin.

– Ei viitsi laskea, tulee pian paha mieli.

Mopot ovat Ronilla italialainen Fantic, Milosz Erdmanczyk Yamaha DT ja Aliinalla Aprilia. Kauempana siintävät jo aivan toisenlaiset unelmat:

– Kun saisi poikkeusluvalla ajokortin autoa varten, nuoret sanovat.

Roni Rundgren pohtii, että hänellä voisi poikkeusluvan perusteeksi riittää työpaikka, jonne edestakainen ajomatka on kolmisenkymmentä kilometriä. Aliinalla harrastukset ja isä puolestaan ovat Rovaniemellä, ja Miloskin pohtii perustetta.

– Siten pystyisi käydä kauempanakin, kun olisi auto.

Unelmien autokin on selvillä: iso saksalainen ja takavetoinen.

– Mielellään Bemari, Roni toteaa ja Milosz komppaa. Aliinan aikuisuuden haaveelle Rolls-Roycesta pojat vain myhähtävät.

Kuka tietää millä nämä nuoret vielä Pelloon karauttavat jatko-opintojen jälkeen. Lukion tasoa ja pieniä ryhmiä he kiittelevät.

Ronilla haaveissa ovat ekonomiopinnot kauppakorkeakoulussa ja Aliina taitaa päätyä matkailualalle, jota kävi päivän viime syksynä ammattikoulussa kokeilemassa. Milosz tykkää autoista, mutta epäilee, että mekaanikkoa hänestä ei tule.

Roni Rundgren, Milosz Erdmanzyk ja Aliina Vuento nauttivat siitä, että on kelkka jolla pääsee niin lukioon kuin harrastuksiinkin. Kesäkelillä he käyttävät mopoa.