MTK: Harvennuksien kilpailuttamisella saavutetaan parempi hinta

Puumarkkinatilanne kuumenee. MTK:n mukaan metsäyhtiöt ovat osoittaneet olevansa valmiita kilpailemaan puusta nouseviin hintoihin. Metsäyhtiöiden maksukyky puusta onkin kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.

– Kolmen suurimman metsäyhtiön viime vuoden tulokset tulevat ylittämään historialliset 5 miljardia euroa. Puumarkkinoiden hinnan kehittymiseen ei voida olla tyytyväisiä, sillä tuottajahintojen nousu on ollut vaisua verrattuna metsäyhtiöiden tuloskehitykseen. Nyt olisi kysyntää harvennuspuulle, joten toimitaan kaikki reilun puumarkkinapelin säännöillä, painottavat viestissään MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Miettunen ja Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Mika Korhonen ja siirtävän metsäkaupan osapuolten ajatuksia puustamaksukyvystä puustamaksuhaluun

Puustamaksukyky tarkoittaa metsäteollisuuden kykyä maksaa metsänomistajalle puusta. Puustamaksuhalu taas tarkoittaa metsäteollisuuden halua maksaa metsänomistajalle puusta. Halukkuus on ollut selvässä kasvussa, sillä puun hinta on noussut vuoden sisällä 10–30 prosenttia puutavaralajista riippuen.

– Sen sijaan pitkällä aikavälillä maksuhalukkuus on romahtanut. Tätä voidaan tarkastella katsomalla puun reaalista hintakehitystä, jossa yleinen hintojen nousu otetaan huomioon. Puun hintakehitys on näin laskien romahtanut pitkällä aikavälillä, viestittävät Miettinen ja Korhonen.

Erityisesti havukuidun hintakehitys on huolestuttava. Puun halpuuttaminen on ollut metsäyhtiöille kannattavaa, mutta metsänhoidolle se on myrkkyä. Metsänhoidon taso onkin vaarassa laskea. Halpuuttaminen on kääntymässä metsäteollisuutta itseään vastaan.

– Metsänomistajalle metsän uudistaminen, taimikonhoito ja ensiharvennuskin ovat investointeja, joiden kannattavuus punnitaan tarkkaan. Säästöjä haetaan toisinaan myös metsänhoidon tasosta tinkimällä, mikä ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä, toteaa Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Mika Korhonen.

Saadaanko reilummalla tuotonjaolla parempaa metsänhoitoa?

Metsätalouden kannattavuus punnitaan tukkipuun määrällä ja sen hinnalla, mutta vielä merkittävämpää on kuitupuun hintakehitys. Metsänomistajat satsaisivat enemmän metsänhoitoon, jos kuitupuun hintakehitys seuraisi edes yleistä kustannusten nousua. Aiemmin kuitupuun hintakehitys noudatti "kuolleen miehen" sydänkäyrää, vaikka teollisuus teki huipputuloksia. Viimevuonna kehitys viimein muuttui ja kuitupuun hintakin lähti hiljalleen nousemaan.

– Reilumpi tuotonjako kannustaisi metsänomistajia myös niihin ilmasto- ja monimuotoisuustekoihin, joilla suomalaisia tuotteita myydään maailmalle, toteaa MTK:n Metsänomistajat-linjalta kenttäpäällikkö Seppo Miettunen