Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Muutoksen tuulia valtuustosaliin

Poliittiset puolueet seuraavat hyvin tarkasti, millainen kunkin kannatus on kunta- ja aluevaaleissa. Vaikka pienellä paikkakunnalla ääniharavaksi voi nousta yllättävä persoona puoluekannasta niin välittämättä, valitsevat useimmat äänestäjät ehdokkaan arvojensa eli myös puolueen mukaan.

Historiallisena voi näitä vaaleja pitää siltä osin, että vasemmistoliitto putosi Kuhmon valtuustosta kokonaan. Se, että keskusta kahmi itselleen määräenemmistön ei ole Kuhmossa mitään uutta.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaiset kasvattivat paikkamääränsä yhdestä seitsemään ja samalla keskusta menetti neljä paikkaa sekä määräenemmistön, eikä ole näin ollen voinut viedä päätöksiä läpi yksin.

Neljiä viime vaaleja tarkasteltaessa sosiaalidemokraatit ovat myös menettäneet valtaansa. Vuonna 2008 sdp:llä oli 7 paikkaa, nykyisessä valtuustossa enää kaksi. Tällä kertaa demarit oli selvä voittaja, vaikka ei menneiden vuosien mittaan yltänytkään.

Se, että keskusta kahmi itselleen määräenemmistön ei ole Kuhmossa mitään uutta.

Kun tarkastellaan puolueiden paikkamääriä eri vuosina, on syytä huomioida, että valtuuston koko pieneni 2021 vaaleissa 35 valtuutetusta 27:een. Tuolloin kaikki puolueet, kokoomusta lukuun ottamatta, menettivät paikkojaan, suhteessa vähiten perussuomalaiset, kun tiputusta oli vain yksi. Kuhmossa pienet puolueet, vasemmisto, vihreät ja kristilliset jäivät yhden valtuutetun varaan.

Nyt nämä aiemmin varsin tasavahvat pienet puolueet ovat muuttaneet voimasuhteitaan. Demareiden lisäksi kristilliset olivat selvä voittaja Kuhmossa ja sai kasvatettua paikkamääränsä kahteen.

Kokoomus on Kuhmossa ollut pienten puolueiden joukossa, vaikka saikin viime vaaleissa läpi kolme ehdokasta, mikä oli hyvä suoritus valtuuston koon pienentyessä.

Kaikki puolueet enemmän tai vähemmän kärsivät näissä vaaleissa siitä, että ehdokkaiden saaminen listoille oli vaikeaa. Vihreiden yhden paikan säilyttäminen ja uuden ehdokkaan läpi saaminen on melkoinen onnistuminen, kuten kristillisten paikkamäärän lisääminenkin.

Se, missä kuhmolaiset eivät näissä vaaleissa onnistuneet oli äänestysprosentti. Edellisten vaalien 49,8 prosenttia tippui entisestään ja nyt kuntavaaleissa äänestämässä kävi vain 48,1 prosenttia kuhmolaisista äänioikeutetuista. Koko Suomessa äänestysprosentti oli kuntavaaleissa 54,2.

Kuhmolaisten äänestysaktiivisuus aluevaaleissa jäi vielä alhaisemmaksi, äänestysprosentti oli 46,3. Vain Kajaanissa ja Suomussalmella äänestettiin vielä laiskemmin. Kainuulaisista äänensä käytti aluevaaleissa 47,2 % ja koko Suomessa 51,7 %.