Elämänmeno

Pieni pala kainuulaista tukkihistoriaa

Julkaistu: 21.2.2021 klo 8:45

Niinä vuosisatoina kun Kainuun rakennukset tehtiin lähes yksinomaan hirsirunkoisiksi, pyrittiin valitsemaan mahdollisimman suoria, tasajuoksuisia ja hitaasti kasvaneita havupuita, pääasiassa yli satavuotiaita mäntyjä.

Ontojoelle evakkona Suojärveltä tullut Pekka Tsesmenski parkkaa suurtukkia Katermassa vuonna 1954. Tukkeja parkattiin paikoin 1960-luvulle saakka. Kuva: Kuva Matti Salon kirjasta ”Savottalaisten ja uittomiesten Kuhmo”

Hirsi on kaadettu toukokuussa. Sinistäjäsieni, joka ei heikennä puun rakennetta, valmistaa kuitenkin tietä muille lahottajille. Kuvattu heinäkuussa Kuva: Alpo Komulainen

Tämä hirsi on kaadettu talvella. Kuva: kuvat: Alpo Komulainen

Tällainen rakennushirsi säilyy lahoamatta vuosisatoja.

Ontojoen vanhimman tilan, Joenaluksen (entinen Kurikkaniemi) ikivanha aittarakennus v. 2018.

Lamminpään väkeä n.v.1939: Antti-Ukkini ja Leena-mummuni. Seisomassa isäni (vas.) ja nuorin veljensä Martti Lyyti-vaimoineen ja Aimo- esikoisineen vuonna 1936 valmistuneen Lamminpään uuden talon kupeella.

Hirsi on kaadettu toukokuussa. Sinistäjäsieni, joka ei heikennä puun rakennetta, valmistaa kuitenkin tietä muille lahottajille. Kuvattu heinäkuussa Kuva: Alpo Komulainen

Tämä hirsi on kaadettu talvella. Kuva: Alpo Komulainen

Tällainen rakennushirsi säilyy lahoamatta vuosisatoja. Kuva: Alpo Komulainen

Ontojoen vanhimman tilan, Joenaluksen (entinen Kurikkaniemi) ikivanha aittarakennus vuonna 2018. Kuva: Alpo Komulainen

…

Tämä sisältö on vain tilaajille

Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaus sisältää verkon maksulliset sisällöt ja digitaalisen näköislehden.

Tilaa Kuhmolainen

Katso muut tilausvaihtehdot

Kirjaudu ylävalikosta

Minulla on jo tunnukset

Tämä sisältö on vain tilaajille

Lisää samasta aiheesta