Paikallisuutiset
Polvinen kysyy Rydmanilta datakeskuksista – etujärjestö pelkää datainvestointien perumista, miten käy Kuhmon datakeskuksen?
Myös Kuhmoon on norjalaisyhtiö Arcem AS suunnitellut datakeskusta.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suunnitelma muuttaa datakeskusten ja kaivosten sähköveroluokkia voi vaarantaa tulevat datakeskusinvestoinnit. Alan kotimainen etujärjestö FDCA pelkää, että datakeskuksia koskeva sähköveroluokan muutos vaarantaa 10 miljardin euron suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet, joita on muun muassa Kajaanissa.
– Erityisesti suuret hankkeet ovat vaarassa peruuntua, koska pienelläkin erolla sähkön hinnassa on niille iso kumulatiivinen vaikutus. Lisäksi vaarantuu merkittävä määrä vielä julkaisemattomia hankkeita, Finnish Data Center Association toteaa tiedotteessaan.
FDCA:n mukaan investointien peruuntuminen vaarantaa merkittävän määrän työpaikkoja tulevina vuosina. Jo julkaistujen investointien työllistämisvaikutus tarkoittaa pysyviä työpaikkoja yli 30 000 henkilötyövuotta ja rakennusvaiheen suoria työpaikkoja yli 50 000.
Ensimmäisiä peruutuksia on jo tapahtunut. Pellossa meni jäihin pitkälle valmisteltu datakeskushanke.
Kajaanilainen kansanedustaja Mikko Polvinen (ps.) on jättänyt datakeskuksista kirjallisen kysymyksen eduskunnalle. Hän kysyy puoluetoveriltaan, elinkeinoministeri Wille Rydmanilta (ps.), onko hallitus valmis laatimaan datakeskusstrategian, joka huomioi datakeskusten merkityksen kansantaloudelle, energiajärjestelmälle, huoltovarmuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle sekä ottaa huomioon sähkön hinnan vaihtelut ja uusiutuvan energian käytön mahdollisuudet?
Polvinen sanoo, että Purran esitys tuli nopeasti. Heti perään Fazer kertoi 750 miljoonan euron makeistehdasinvestonnista Lahteen. Aiemmin Fazer oli pakittanut investoinnista makeisveronoston takia.
– Elintarviketeollisuuden investoinnilla on voinut olla vaikutus aikatauluun ja toki hallitus haluaa maksimoida investoinnit Suomeen myös elintarvikealalla. Olen ollut datakeskustoimijoiden kanssa yhteydessä ja uskon toimialan ja valtioneuvoston yhteistyön varmistavan myös datatalouden investoinnit Suomeen.
Polvisen mielestä Suomi on viime vuosina noussut houkuttelevaksi kohteeksi kansainvälisille ja kotimaisille datakeskuksille. Esimerkiksi Google on varannut Kajaanista ison tontin datakeskukselle ja XTX Markets parhaillaan rakentaa infraa Kajaaniin.
Polvisen mukaan Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys EuroHPC:n investointipäätös Kajaanin LUMI-supertietokoneeseen ja tulevaan tekoälytehtaaseen tuovat Suomeen alan edelläkävijyyttä, joka mahdollistaa globaalin teknologisen kilpailukyvyn pitkälle 2030-luvulle.
– Vaikka datakeskukset ovat keskeinen osa digitalisaatiota ja datataloutta, Suomella ei ole erillistä, nimenomaan datakeskuksia koskevaa strategiaa, Polvinen toteaa kysymyksessään.
Polvisen mukaan datakeskuksista on mahdollista rakentaa ekosysteemejä, joiden sisäisestä vuorovaikutuksesta eri toimialojen yritykset pystyvät hyötymään ja luomaan uutta yritystoimintaa.
– Tämä vaatii kuitenkin strategista lähestymistapaa. Erillisen datakeskusstrategian myötä olisi myös mahdollista avata niitä yhteiskunnallisia hyötyjä, joita datakeskusten sijoittuminen Suomeen tuo mukanaan.
Datakeskukset kuluttavat merkittäviä määriä sähköä, ja niiden energiankulutus kasvaa tulevaisuudessa digitalisaation edetessä. Samaan aikaan Suomen sähkömarkkinat ovat muuttumassa ja sähkön hinta on ollut suurten vaihteluiden kohteena.
– Erityisesti sähköntuotannon kausivaihtelut ja tuulivoiman osuus vaikuttavat siihen, millä hinnalla ja saatavuudella datakeskukset voivat käyttää sähköä.
Polvisen mielestä datakeskusten rooli uusiutuvan energiatuotannon tasapainottajana voi olla merkittävä. Esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa ja datakeskusten toiminnan sopeuttaminen sähköverkon tarpeisiin voivat tukea kestävää energiapolitiikkaa.
– Geopoliittisen tilanteen muuttuessa on myös tärkeää varmistaa, että Suomessa toimivat datakeskukset tukevat kansallista turvallisuutta eivätkä luo riippuvuuksia epävarmoista toimijoista.
Veromuutos
Valtiovarainministeriö kertoi, että hallitus luopuu suunnitelmistaan korottaa suklaan ja makeisten arvonlisäveroa. KS uutisoi aiheesta 4.3.
Hallitus aikoo hankkia korvaavia verotuloja siirtämällä kaivokset ja datakeskukset pois teollisuuden alennetusta sähköveroluokasta. Ministeriö valmistelee alkoholiverotuksen kiristämistä verotulojen lisäämiseksi. Korotus koskisi viinejä ja niin sanottuja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
Makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korotus olisi tuonut 83 miljoonaa euroa verotuloja lisää vuodessa.
Sähköveron kiristys nostaisi datakeskusten hukkalämmön hintaa yli 20 euroa megawattitunnilta, kun kaukolämmön kuluttajahinta on nyt tyypillisesti reilut 100 €/MWh veroineen ja muine maksuineen.
Lähde: valtiovarainministeriö
Kuhmo pyrkii mukaan datakeskuis buumiin
Datakeskuksen suunnitteluvarausta varten halutaan sopimus Kuhmon ja Arcemin välille
Tämän vuoksi norjalaisyhtiö haluaa perustaa palvelinkeskuksen Kuhmoon