Raha ei riitä kaikkiin Kainuun terveysasemainvestointeihin kuntien suunnittelemalla tavalla – Kuhmon suunnitelmat tarkastelussa

Kainuun hyvinvointialue ei pysty toteuttamaan kaikkia terveysasemasuunnitelmia ainakaan kuntien suunnittelemassa laajuudessa, arvioi hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg .

Myös Kainuun kuntakohtaiset vuodeosastot voidaan päätyä korvaamaan Pohjois-Pohjanmaan mallin mukaisella kotisairaalamalliin nojautuvalla toiminnalla.

Nyt harkitaan myös sitä, kuuluuko joka kuntaan jatkossa oma vuodeosasto. Kuva: Arkisto/Eila Kilpeläinen

– Kuntien esittämät investointitoiveet ovat vähintään 2,5-kertaiset siihen nähden, mitä pystytään toteuttamaan, avaa Jukka Lindberg omia ja hyvinvointialueen johtoryhmän ajatuksia.

Lopulliset päätökset kuntakohtaisista palveluista tehdään huhtikuussa, mutta jo ensi maanantaina aluehallitus käy asiasta periaatteellista keskustelua. Osa tulevista palvelutaso- ja investointipäätöksistä menee valtuustoon, osa tehdään aluehallituksessa.

Palvelutuotannossa ja investoinneissa vaihtoehtona julkisen sektorin lisäksi ovat myös kumppanuudet markkinatoimijoiden kanssa.

Kajaanin Temppu-hankkeesta päätös helmikuussa

Kuntiin tehtävät tilainvestoinnit ratkeavat sen jälkeen, kun on tehty päätös siitä, mitä palveluja eri kunnissa tarjotaan. Sen jälkeen tilat optimoidaan tarpeiden mukaisiksi.

Tästä kokonaisuudesta on jo erkaantunut Kajaanin Temppu-hanke, josta hyvinvointialue ja kaupunki käyvät parhaillaan neuvotteluja. Kyseinen paloaseman ja kaupunginvarikon yhteinen rakennus karkasi muiden investointien edelle, kun siitä ehdittiin jo pyytää tarjoukset, jotka ovat "happanemassa käsiin". Hankkeen toteuttamisesta päätetään helmikuun aikana.

– Olisin toivonut, että tämäkin hanke olisi edennyt samaa tahtia muiden kanssa, Lindberg sanoo Temppu-hankkeesta.

Kajaanin vanhaa terveysasemaa koskeva niin sanottu Karpalo-hanke sen sijaan on pistetty hyllylle.

Yksi iso suun terveydenhuollon yksikkö? Suomussalmen ja Kuhmon suunnitelmia täytyy uudistaa

Jonkinlaisia suun terveydenhuollon palveluja jäänee joka kuntaan, mutta jatkossa saattaa olla niin, että on myös yksi isompi yksikkö, jossa tehdään laajemman alueen, ehkä koko Kainuun asukkaiden hammashoitoa niin, ettei yhdellä käyntikerralla tehdään enemmän.

Tämän yksikön sijainti ei välttämättä ole Kajaanissa vaan se voi olla myös vaikkapa Sotkamossa.

Suomussalmella terveysasemasuunnitelmia on tehty jo siltä pohjalta, että kunnassa säilyvät samat palvelut kuin nytkin. Näin ei välttämättä ole.

Suomussalmen terveysasema nykyisellään. Uusi sote-keskus on luultavasti pienempi eikä palvelujakaan ehkä ole yhtä paljon. Kuva: Sirkku Rautio

Kuhmossa taas on tehty puurakenteisen terveysaseman suunnitelmia. Lindbergin mukaan hyvinvointialueen eri kuntiin kannattaisi pikemminkin tehdä muunneltavia ja ainakin osittain siirrettäviä moduulirakenteisia tiloja samalla konseptilla siten, että palvelutarpeen vähentyessä osa tiloista voidaan siirtää muualle.

Lindberg myös arvioi, etteivät Kuhmon kaupungin suunnitelmat uusien sote-tilojen rakentamisesta entiselle paikalle ole välttämättä oikeansuuntaiset. Oikeampi paikka voisi olla lähempänä esteettömän asumisen palveluja.

Yksi Lindbergin esille nostama esimerkki on Kuhmon terveysaseman odotustila, joka on tarpeeseen nähden ihan liian suuri. Arkistokuva

Myös Sotkamossa on pitkälle viedyt suunnitelmat uusista sote-tiloista.

Vuodeosastoja karsitaan Pohjois-Pohjanmaan malliin?

Myös kotiin vietävien terveydenhuoltopalveluiden vahvempi integrointi ensihoitopalveluihin on osa järjestämissuunnitelman vaihtoehtoja. Esillä on samansuuntainen malli, jota Pohjois-Pohjanmaalla jo viedään eteenpäin. Siinä palveluita siirretään vuodeosastoilta kotisairaalan suuntaan niin, että kotisairaala, kotihoito, ensihoito ja lyhytaikaishoito muodostavat kokonaisuuden.

Harkittavaksi tulee myös se, onko kunta oikea sote-tilojen investoija. Sote-palveluja voidaan tarjota myös vuokratiloista tai antaa investointi jollekin muulle investorille.

Sen sijaan hoiva-asumisen palvelujen järjestäminen kuuluu Lindbergin mukaan vahvemmin kunnille.

Päättäjiltä löytyy valmiutta?

Uudenlaista ajatusmallia johtoryhmä pyrkii nyt viemään eteenpäin yhdessä hyvinvointialueen poliittisten päättäjien kanssa.

Lindberg tähdentää, että hyvinvointialueen täytyy keskittyä perustehtäväänsä ja hakea siinä tehokkuutta. Hyvinvointialueen rooli ole tehdä paikallista elinvoimapolitiikkaa.

Lindberg luottaa siihen, että kun asiat valmistellaan hyvin, tilannekuva on päättäjille selkeä ja valmiutta löytyy tehdä myös hankalia mutta välttämättömiä päätöksiä.

Jotta hyvinvointialue saa alijäämänsä kuriin, on toimintaa Lindbergin mukaan pakko tarkastella. Jos sitä ei kyetä tekemään, voi edessä olla arviointimenettely ja oman päätösvallan karkaaminen muualle.