Sommelo täytti odotukset

– Kokonaisuutena meni hyvin. Kaikki tärkeimmät tavoitteet, joita oli kahden koronavuoden jälkeen asetettu, saavutettiin, totesi Pro Sommelo ry:n puheenjohtaja Pekka Huttu-Hiltunen tyytyväisenä juuri päättyneeseen festivaaliin.

Yleisö lähti liikkeelle ja tapahtumat onnistuivat. Sääkin kantoi oman osuutensa vakkaan, sillä lämmin keli suosi toritapahtumia, jotka Huttu-Hiltusesta olivat mukavia päivän aloituksia.

Kävijämäärän hän arvioi asettuvan 3500 – 4000 käynnin haarukkaan.

– Nyt pitää vielä tarkistaa viimeisten päivien tiedot, ja Joutsentanssin tilaisuuksista minulle ole muuta havaintoa, kuin niistä, missä itse olin mukana.

Tämä vuosi oli Huttu-Hiltusen mukaan kuitenkin tietynlainen välivuosi. Kuhmo on valittu ensimmäisenä suomalaisena paikkakuntana suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi 2023. Sommelo on juhlavuoden päätapahtuma Kuhmossa.

– Oli tärkeää onnistua tässä, ja nyt rakennetaan silta siihen, että 2023 on hyvät mahdollisuudet päästä taas eteenpäin ja tehdä uusia ratkaisuja.

Uljaskan pirtissä kuultiin runonlaulua Ilona Korhosen (oikealla) esittämänä. Hän lauloi muun muassa Marian virren. Hänen vieressään Pirjo Kyllönen, toinen Uljaskan pirtin yrittäjistä. Kuva: Jarno Hiltunen

Festivaalin loppuvaihetta laimensi kuitenkin muutama koronatartunta.

– Niitä on tässä kartoitettu. Onneksi mitään vakavampaa ei ole kenellekään tullut, kertoo puhelimessa Huttu-Hiltunen, joka itsekin on tautivuoteella.

Festivaalissa tapahtui muutamia ohjelmanmuutoksia. Esimerkiksi Joutsentanssin puolella jouduttiin yksi ohjelma peruuttamaan alkupuolella festivaalia.

Näppärikurssikin peruuntui, sillä osallistujia ei ollut tarpeeksi näppäriorkesterin muodostamista varten. Siitä tiedotettiin jo kesäkuun alussa.

Sommelossa pyritään siihen, että festivaalilla on isompia yleisötapahtumia ja sitten pienemmissä konserteissa "spesialiteetteja".

– Ne muodostavat kokonaiskuvaa suomalaisesta kansanmusiikista ja sen eri puolista.

Juminkeon-sarjassa oli esimerkiksi sekä kanteletta että koraa, ja klubilla kuultiin muun muassa suomenruotsalaista kansanmusiikkia.

Suurista konserteista esimerkiksi Värttinä veti yleisöä ja sai paljon kehuja. Myös Afrikka-teema oli Huttu-Hiltusen mukaan onnistunut ja monipuolinen.

Hanna Ryynänen ehti soiton lomassa kertoa myös kanteleistaan. Kuva: Jarno Hiltunen

Sommelo ja Joutsentanssi-festivaali olivat tänä vuonna yhteistyössä keskenään. Yhteistyössä todettiin olleen sekä toimivia osia että sellaisia, jotka eivät toimineen niin hyvin.

– Yhdessä täytyy käydä palaveria, miten kaikki analysoidaan. Itse tilaisuudet onnistuivat mielestäni hyvin ja kokonaisvaikutelma oli positiivinen, Huttu Hiltunen toteaa.

Samoilla linjoilla on Joutsentanssi-festivaalin Maija Palsio .

– Oli paljon positiivisia asioita, kuten yhteiset tilaisuudet. Oli paljon hyvää, mutta paljon kehitettävääkin.

Joutsentanssi oli pienimuotoisempi rahoituksen puutteen takia. Kaupungilta Joutsentanssi oli kuitenkin saanut tukea.

Joutsentanssin päänäytöksessä nähtiin kolme erilaista tanssia. Kuva: Jarno Hiltunen