Paikallisuutiset

Tilinpäätös olisi jopa pulskempi ilman tarkoituksellisesti tehtyjä lisäpoistoja ja purkuvarauksia — tällainen on käräjöinnin hintalappu ruokalan remonttikiistassa tähän asti

– Ihan todella mukava on nimi paperiin pistää, totesi tyytyväinen Kuhmon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari.

Huotari tarkoittaa Kuhmon kaupungin tilinpäätöstä, joka oli mukavasti plussalla ja joka on kaupunginhallituksessa 25. maaliskuuta.

Huotarin mukaan tilinpäätös olisi näyttänyt vieläkin pulskemmalta, ellei siihen olisi tarkoituksellisesti tehty tiettyjä lisäpoistoja ja purkuvarauksia.

Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen toteaa, että poistot ja purkuvaraukset kannattaa tehdä nyt, kun se on taloudellisesti mahdollista. Edessä ne olisivat olleet kuitenkin.

Lisäpoistot ja purkuvaraukset liittyvät koulurakennuksiin: Oppimiskeskukseen ja Piilolan kouluun.

– Mitä lähdetään purkamaan Oppimiskeskuksen ja Piilolan osalta, on niistä hyvä tehdä varaukset, kun sekin on jossakin vaiheessa edessä.

Hyvän tuloksen tilinpäätökseen mahdollisti erityisesti kaksi asiaa. Toinen niistä oli verotulojen budjetoitua parempi kertyminen.

– 1,2 miljoonaa, sanoo controller Sirpa Seppänen kertoen erotuksen talousarvioon verrattuna.

Toinen vaakaa paremmalle puolelle painanut tekijä oli kaupungin sijoitusten iso tuotto.

Juhana Juntunen kertoo, että sijoitusuunnitelmassa sijoituksille tavoitellaan neljän prosentin tuottoa, ja nyt kahden vuoden ajan tuotto on huidellut lähemmäs 10 prosentissa.

Kyseessä ovat kuhmolaisten hyvin tuntemat ”sähkömiljoonat”. Toisin kuin joissakin verkkokeskusteluissa on välillä epäilty, niitä ei ole ”hummattu”.

– Kyllä ne visusti ovat tallessa, Juntunen sanoo.

Sähkömiljoonista on kuitenkin ”rouhaistu” joitakin vuosia sitten koulurakennusten korjauksiin.

Käyttötalouden menot ovat vuosi vuodelta pysyneet kurissa ja seuranneet edellisen vuoden tilinpäätöstä.

Vaikka nyt näyttää hyvältä, ollaan kuitenkin ennusteen mukaisesti väkimäärältään pienenevä kaupunki, mikä vaikuttaa puolestaan valtionosuuksiin.

Tämän vuoden talousarvioon on tehty huomattavia muutoksia. Sirpa Seppänen kertoo budjetista etsityn yhteensä 500 000 euron edestä menoja hillitseviä kohteita.

Puolimiljoonaa jaettiin palvelualoittain prosentuaalisesti, mistä kukin sitten säästökohteensa etsi.

– Vaikka nyt näyttää hyvältä, ollaan kuitenkin ennusteen mukaisesti väkimäärältään pienenevä kaupunki, mikä vaikuttaa puolestaan valtionosuuksiin, muistuttaa Heikki Huotari.

Jos valtionosuudet pienenevät siitäkin huolimatta, niin on toimittava etupainotteisesti ja sopeutettava taloutta tuleville vuosille.

Kuhmon kaupungilla on lainaa reilut 30 miljoonaa euroa.

Vaikka Kuhmolla on reilummin velkaa, ei se tee Kuhmosta vielä kriisikuntaa. Heikki Huotari sanoo, että kriisikunnan kriteeri ei ole kunnan velan määrä, vaan kriteeristö muodostuu useammista elementeistä.

Huotari on tyytyväinen, että rahoitusalkun arvo ja lainapotti ovat kutakuinkin samaa luokkaa.

Lisäksi tehdyillä päätöksillä on vähennetty tulevien vuosien käyttömenoja, mikä on linjassa laskevan väestökehityksen kanssa.

Kuhmon kaupunki odottaa hovioikeuden päätöstä Tuupalan koulun ruokalaremontin erimielisyydestä Peruspaasi Oy:n kanssa.

Kainuun käräjäoikeus ratkaisi asian helsinkiläisyhtiön eduksi ja kaupunki hakee nyt muutosta ratkaisuun valittamalla.

Oikeudenkäyntikulut ovat olleet tähän mennessä hieman yli 90 000 euroa, kertoo tekinen johtaja Jari Juntunen myöhemmin sähköpostiviestissään.

– Lisäksi päälle voi laskea kuukausien virkamiestyö, mitä tähän tapaukseen on käytetty aikaa.

Hovioikeuden käsittelyn hän arvioi tapahtuvan joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden puolella.

Tahkohallin toiminta on ajettu alas muuttuneen kustannusrakenteen takia ja kaupunki olisi joutunut palkkatuen sijasta kustantamaan palkkatukityöllistetyt ”kovalla rahalla”, johon ei ole mahdollisuutta.

Tämän vuoksi Työvire ry:n avustusten osuutta kasvatettiin ja yhdistys ottaa siipiensä suojaan kuntouttavan työtoiminnan ihmisiä, joita varten on myös palkattu ohjaaja. Lisäksi Työvireen käyttöön saatiin kansalaisopiston tiloja.

– Ei ihan loppunut se pajatyyppinen toiminta kuitenkaan, sanoo Juhana Juntunen.

Piilolan Lähiötupa on etsinyt uutta yhdistystä vetäjäksi, mutta kehnolla menestyksellä. Vapaaehtoiset pyörittävät toimintaa vielä toukokuun loppuun saakka, ”kesälomiin”.

Jos jokin yhdistys ottaisi tuvan kontolleen, saisi se työllistämistukea kunnalta.

Heikki Huotari on sitä mieltä, että esimeriksi hävikkiruokaa ei kannata heittää ”solkkusankkoon”. Sitä jaetaan Lähiötuvalla vapaaehtoisten voimin puolentoista tunnin ajan arkisin, mutta tulevaisuus on auki.

Yksityinen ihminen on tukenut Lähiötuvan toimintaa, ja hän lähettänyt muun muassa pizzalahjakortteja.

Edit. 26.3. klo 8.44. Lisätty Jari Juntusen kommentti.