Tukkilaiskisat palasivat juurilleen Kuhmoon

Tukkilaisperinne elää ja voi hyvin, ainakin viime viikonlopun perusteella.

Tukkilaiset palasivat juurilleen, sillä Kuhmossa järjestettiin tukkilaisten SM-kisat ensimmäistä kertaa 73 vuoteen. Historian ensimmäiset valtakunnalliset tukkilaiskisat pidettiin vuonna 1949 Kuhmossa.

Tukkilaiskisojen kenties tärkein tehtävä on vaalia ja kunnioittaa metsä- ja uittotyön perinteitä sekä taitoja, jotka on peritty Kainuun korpien raivaajilta.

Kilpailun järjesti uusi yhdistys Kuhmon Tapahtumat Ry. Kilpailusta vastaavan, Hotelli Kalevalan johtajan Jari Virtasen mukaan tukkilais- ja perinneaiheinen tapahtuma pyritään pitämään jatkossa vuosittain Kuhmossa, ja toivottavasti jatkossa tapahtumaa saadaan laajennettuakin.

Virtanen kertoo kisaviikonlopun jälkeen olevansa "väsynyt mutta onnellinen". Suuren kiitoksen hän esittää talkooväelle ja yhteistyökumppaneille, sillä tapahtuman järjestäminen oli suuri ponnistus.

Sumajuoksun haaste on pysyä pystyssä. Kuvassa juoksemassa koskenlaskun yleisen sarjan mestari, Juha Julkunen.

Maratonin yleisen sarjan voittaja Jori Mikkonen juoksemassa puomilla.

Kalevalakylässä kisattiin lauantaina aurinkoisessa hellesäässä maratonissa ja joukkuesoudussa.

Maraton on rankka laji, johon kuuluu kuusi osuutta, sestominen, puomillajuoksu, sumajuoksu, veneen veto, soutu ja maastojuoksu. Sestomisessa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana. Sumajuoksussa taas juostaan 50-100 metriä pitkän tukkisuman yli, ja haasteena on pysyä pystyssä horjahtamatta veteen.

Mestaruudesta kilpailtiin kolmessa eri sarjassa yleisessä, ikämiesten ja nuorten sarjoissa. Kisaviikonlopun ainoa nainen, Nina Gunell Helsingistä/Pietarsaaresta kilpaili ansiokkaasti yleisessä miesten sarjassa, sillä kilpakumppanittaria ei ollut.

Lisäksi näytöslajeina nähtiin rullaus ja vala sekä näreen vääntö.

Päivä Kalevalakylässä sisälsi kilpailulajien lisäksi monenlaista oheisohjelmaa, kuten tervanpolttonäytöksen, sahausnäytöksen, hanurimusiikkia, vanhan tukkilaiselokuvan esityksen, arpajaiset sekä tukkilaistanssit. Lapset saivat tutustua pelastuslaitoksen paloautoon ja Kuhmon Eläkeläiset ry myi makkaroita, kahvia ja lettuja.

Sahausnäytöksessä taitojaan esitellyt nuori kuhmolainen metsuri Sofia Soikkonen oli iloinen, että Kuhmossa pystyttiin järjestämään hieno tukkilais- ja puuteemainen yleisötapahtuma. Kilpasahauksesta innostunut Soikkonen suosittelee lajia lämpimästi myös muille naisille ja tytöille ja kertoo, että hänet on otettu miesvaltaisella alalla hyvin tervetulleeksi.

Kisat selosti arvostettu suurkisojen selostaja Timo Kunnari .

Lauantaina oli yleisöä paikalla arviolta 500-600 henkilöä.

Voittajan on helppo hymyillä. Kuvassa yleisen sarjan maratonin kulta- ja pronssimitalistit, veljekset Jori Mikkonen (vas.) ja Toni Mikkonen.

Miesten maratonin mestaruus siirtyi tänä vuonna uuteen osoitteeseen, sillä ennakkosuosikki, monien edellisvuosien kisojen voittaja, Juha Julkunen kohtasi viimein päihittäjänsä.

Lieksalainen Jori Mikkonen oli kisojen ylivoimainen voittaja huikealla ajalla 4,02. Julkunen jäi Mikkosen ajasta 25 sekuntia sijoittuen toiselle sijalle.

Voittaja oli kisojen jälkeen onnellinen, vaikka kisa oli ottanut veronsa.

– Kyllä oli todella rankka suoritus. Kyllä vesilajit suoritettua ja maaliin juostessa tuntui, että suu on kuiva ja jalat painavia. Sitä otti vain tietyn rytmin ja painoi silti loppuun asti, Jori Mikkonen kuvailee.

Sestominen, jossa liikutaan uivalla tukilla seisten ja käytetään keksiä melana, on Mikkosen mukaan osuus, jossa eroja saadaan aikaiseksi ja haastavaa vasta-alkajille. Hän itse pitää sestomisesta eniten radan lajeista. Maraton on kuitenkin hänen mielessään kokonaisuudessaan haastava ja vaatii teknistä osaamista, fyysistä kuntoa ja hapenottokykyä.

Koskenlaskua on perinteisesti pidetty tukkilaisten kuninkuuslajina.

– Henkilökohtaisesti kuitenkin otan mieluummin voiton tukkilaismaratonista. Pitää olla rautainen mies tai nainen, joka voittaa tuon kilpailun. En anna tätä ykkösmitalia enää takaisin.

Pielisen-Karjalan tukkilaisten Toni Mikkonen , voittajan isoveli, sijoittui kolmannelle sijalle ajalla 5,11.

– Onhan se ollut pienestä pitäen, että jos velipoika jää taakse niin se on kaikista parasta. Olen kyllä monesti velipojalle hävinnytkin, ja silloin on itkettänyt, Jori Mikkonen nauraa.

Maratoniin mahtui monta osuutta. Kierros aloitetaan sesonnalla tukin päällä ja radan viimeinen osuus ennen juoksua on soutu.

Taivaanranta oli sunnuntaina jo puolenpäivän aikaan synkkä.

Kaatosade ja jyrisevä ukkonen valitettavasti varjostivat sunnuntain kisapäivää, jolloin vuorossa oli koskenlaskun ja sauvonnan Suomen mestaruudesta mitteleminen Pajakkakoskella.

Ennen rajuilman yltymistä puolenpäivän aikaan yleisöä oli kertynyt tungokseksi asti kaikkialle Pajakkakosken ympäristöön. Kilpailun vastaava Jari Virtanen oli yleisömäärästä positiivisesti yllättynyt, sillä se ylitti odotukset. Hänen mukaansa sunnuntain yleisömäärä liikkui 1500-2000 henkilön välillä.

Virtanen oli myös tyytyväinen siihen, että kilpailu kiinnosti monia ikään katsomatta. Paikalle koskenlaskua seuraamaan oli saapunut varttuneemman yleisön lisäksi nuoria ja kokonaisia perheitä.

Kilpailu alkoi kello 12 jälkeen ikämiesten koskenlaskulla. Valitettavasti kilpailun aikataulu viivästyi, sillä kisa jouduttiin keskeyttämään lähes puoleksitoista tunniksi ukonilman vuoksi.

Onneksi rankkasade ei tukkilaisia haitannut, sillä ennen kahta kilpailu pääsi taas jatkumaan.

Koskenlasku osoittautui taitureillekin haastavaksi lajiksi, sillä sekä yleisessä että ikämiesten sarjassa oli kolme kilpailijaa, joiden suoritus jouduttiin hylkäämään. Sääntönä on, että maaliviiva on ylitettävä tukin päällä seisten.

Kaikki kilpailijat kuitenkin saatiin onneksi turvallisesti maaliin asti, vaikka vedessä olisikin välissä käyty pulahtamassa.

Onkin aivan todellinen taitolaji pystyä laskemaan koski tukin päällä ja vielä selvitä kyseisestä lajista kuivin nahoin. Koskenlaskun ylivoimaisen mestaruuden vei Juha Julkunen ajalla 1,19.