Tytti Tuppurainen Kuhmossa: "pakkoremontointi" ei mene läpi sellaisenaan

Äskettäin EU-parlamentti hyväksyi energiatehokkuusdirektiivin, jolla taloista halutaan tehdä vähäpäästöisiä.

Mikäli päätöksestä tulisi direktiivi parlamentin päättämässä muodossa, tietäisi se huomattaviakin remontteja vanhempiin taloihin, niin julkisissa rakennuksissa kuin asuintaloissakin. Mediassa on puhuttu "pakkoremontoinnista".

Kuhmossa vierailulla ollut Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toppuuttelee. Hän ei usko, että direktiivi menee parlamentin hyväksymässä muodossa läpi.

Tytti Tuppurainen puhui lukiolaisille kirjastolla keskiviikkona. Kuva: Jarno Hiltunen

"Mutta millä tavalla ja minkälaisella aikataululla tämä toteutetaan, siitä täytyy neuvotella."

Tuppuraisen mukaan kyse on tavallisesta EU-politiikasta, eikä Euroopan parlamentin näkemys "koskaan ole tarinan viimeinen sana", niin kuin hän sanoo.

Seuraavaksi asia etenee neuvotteluihin EU-ministerineuvoston, parlamentin ja komission kesken.

– Suomi tuo yhtenä jäsenmaana ministerineuvostossa esiin omia näkemyksiään, sanoo Tuppurainen.

Suomella on useita erityispiirteitä, jotka hänen mukaansa ehdottomasti halutaan mukaan lopulliseen direktiiviin.

Huomioon pitää ottaa muun muassa maamme rakennuskanta, sen normaali tekninen käyttöikä ja erilaiset energiakysymykset – sellaiset kuin kaukolämpöratkaisut, joita ei välttämättä tunneta muissa Euroopan maissa.

Tuppurainen muistuttaa, että direktiiviehdotuksen tavoite on sinänsä kannatettava. Ilmastollisten hyötyjen lisäksi parempi energiatehokkuus tuo lopulta taloudellisiakin säästöjä.

– Mutta millä tavalla ja minkälaisella aikataululla tämä toteutetaan, siitä täytyy neuvotella.

Lukiolaiset musisoivat Tuppuraisen vierailun aikana. Kuva: Jarno Hiltunen

Suomen kannattaa pitää kiinni tulevaisuudessakin Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen kriteereistä, kun neuvotellaan tulevista rahoituskehyksistä, muistuttaa Tytti Tuppurainen.

Tämä ei hänen mukaansa ole suinkaan itsestään selvää. Osittain etelä-länsi-painostuksen takia osa rahoituksesta on nyt ohjattu niin sanotulle ELSA-alueella eli Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle.

Tuppuraisen mukaan näin ei voi pidemmällä aikavälillä jatkaa, koska Suomelta putoaa pohja pois perusteluilta, joiden mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden takia tarvitsemme muita suuremman aluekehityssaannon.

– On todella tärkeä ymmärtää, että EU:ssa meidän koheesiorahoituksen ansaintalogiikka perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin ja niitä pitää tuoda edelleen esille.

Aluekehitysmäärärahat tulevat valtaosin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Videolla Tytti Tuppurainen puhuu historian tuntemisen tärkeydestä ja kehityskuluista.

Video: Jarno Hiltunen