Paikallisuutiset

Uutisten viikko, tutustu maksutta: Wanhojen perinne on muuttunut ajansaatossa

Kuhmon lukion wanhojen tansseissa nähdään ensi viikolla kuusi paria. Tämä pieni joukko lukion toisluokkalaisia on opettajansa Tom Sandströmin mukaan oppinut tanssiaskeleet aikaisempia ryhmiä nopeammin.

Wanhojen tansseissa perjantaina 13. helmikuuta juhlitaan samalla Kuhmon yhteislukion 70-vuotisjuhlaa. Luvassa on oma tanssinumeronsa, jossa esille tulevat eri vuosikymmenten tanssit, mukana on ainakin rokkia ja jenkkaa.

Pari viikkoa ennen h-hetkeä tansseja ovat harjoittelemassa Eeli Polvinen ja Inkeri Karppanen sekä Jose Polvinen ja Sofia Vahtola.

Tanssiharjoitukset alkoivat jo joulukuun alussa ja osalla nuorista on askelkuvioissa vielä pientä hakemista, toiset ovat sitä mieltä, että hyvin se jo menee.

Tansseja opeteltaessa yhdelle helppo voi tuntua toisesta vaikealta. Inkeri Karppasen mielestä Salty Dog Rag -tanssi on ollut vaikein oppia. Eeli Polviselle hankalin on tango ja Jose Polvisen mielestä taas avaustanssi.

– Siinä on niin paljon muistettavaa, Eeli Polvinen toteaa tangosta.

Suosikkitansseikseen Jose Polvinen nimeää Salty Dog Ragin ja Cha-chan. Eeli Polvinen taas pitää katrillista.

Wanhojen tanssien historia ei ole nuorille tuttua. Opettaja Sandström kertoo, että Kuhmossa on alettu ylipäänsä opettaa tanssia oppitunneilla varsin myöhään, vasta 1970-luvun puolessa välissä. Varsinaiset wanhojen tanssit järjestettiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa.

Tuolloin lukiolaiset vielä pukeutuivat vanhanaikaisiin tanssiaispukuihin. Wanhojen päivän perinne onkin alkanut siitä, että abien lähdettyä pois koulusta, lukion toisen luokan opiskelijoista tuli koulun vanhimpia, mitä he juhlistivat pukeutumalla vanhanaikaisesti.

Vuonna 1963 ylioppilaaksi Kuhmon lukiosta kirjoittanut Laini Kyllönen ei muista, että heillä olisi mitään erityistä wanhojen tapahtumaa ollut. Penkkarit ovat kyllä hyvin mielessä ja silloin ajettiin reellä.

1960-luvun lopulla, vuonna 1967 ylioppilaaksi Kuhmon lukiosta kirjoittanut Irma Sulkunen muistaa, että abit lähetettiin koulusta jonkinlaisen pienen tapahtuman ja hassuttelun merkeissä. Heistä tuli silloin koulun vanhimpia ja siihen liittyviä oikeuksia haluttiin korostaa. Enemmän tapahtuma liittyi kuitenkin abien koulusta pois lähettämiseen, mitään vanhaksi pukeutumista ei silloin Sulkusen mukaan ollut.

Suomessa wanhojen tanssiperinne on Wikipedian mukaan yleistynyt 1950–60-luvuilla. Nykyiselläänkin tanssivalikoimaan kuuluu usein vanhoja salonkitansseja 1900-luvun vaihteesta sekä 1920- ja 1930-luvun muotitansseja. Mukaan on kuitenkin tullut myös modernimpia tansseja.

Tämän vuoden wanhat pukeutuvat ihan mielellään nykyaikaisiin tanssiasuihin, vaikka Inkeri Karppanen pohtiikin, että voisi olla ihan mielenkiintoista pukeutua vanhanaikaisestikin.

– Tämä nykyinen on mielekkäämpi tapa, Eeli Polvinen toteaa.

Pojat ovatkin valinneet wanhojen tansseihin klassisen ja perinteisen tumman puvun. Tyttöjen pukuvalintaa on valmisteltu hieman pidempään, syksystä lähtien. Vahtola löysi mieluisan puvun käytettynä, värinä on punainen. Karppasen puku on vihreä.

Wanhojen tanssit Kuhmo-talossa pe 13.2.2026 klo 18. Samassa tilaisuudessa juhlitaan myös 70-vuotista lukiota.

Julkaisemme Uutisten viikon kunniaksi osan jutuista tällä viikolla maksutta.