Ihmiset

Isänä ajattelee tekemisiään – ja muitakin kuin itseään

Kuhmolainen Ossi Heikkinen toteaa isänä ja ukkina, että kun lapsi syntyy perheeseen , niin kyllä siinä mies tuntee ja ottaa vastuuta.

Kun puheeksi tulee isänpäivä kuhmolainen kirvesmies Ossi Heikkinen , 62, miettii ja hymyilee hieman. Perheestä on varttunut aikuiseksi kolme lasta ja lastenlapsia on jo useita. Kaikki lasten perheet asuvat Kuhmossa, tyttären perhe Ossi Heikkisen lapsuuden kotipaikalla Nivankylällä.

Heikkinen kertoo, että kyllä isäksi tulo aikoinaan rauhoitti.

– Kun lapsi syntyy, niin kyllä siihen tulee vastuu. Silloin ajattelee jo muitakin eikä pelkästään itseään, tiivistää Heikkinen muutoksen.

Kun mies on kirvesmies, niin ukkia tarvitaan joskus avuksi: tuntuu myös siltä, että arvostetaan. Vastavuoroisesti erityisen mieluisia vieraita ovat kylään saapuva oma jälkikasvu perheineen.

– Mukavia ne ovat – lapset ja lapsenlapset, tuumaa Heikkinen.

Ossi Heikkinen on työvuosinaan käynyt myös reissuhommissa Kostamuksessa ja Petroskoin seudulla. Nyt hän työskentelee Kuhmon Terva-asuntojen palveluksessa.

Herkkua pöytään marraskuun toisena sunnuntaina – ja kalalle. Kuhmolainen 81-vuotias eläkeläinen Seppo Pulkkinen tietää, että isänpäivänä nautitaan voileipäkakku ja jos Kuhmon järvet ovat vielä sulina, niin kalaverkot viedään järveen. Pulkkisen kotipaikka on Lentuan kylällä Koivumäellä – ei kaukana koulusta.

Pulkkisen lähin nuoremman polven omainen on 20-vuotias lapsenlapsi Savonlinnassa.

– Tottakai se on mukava, että muistetaan, toteaa Pulkkinen isänpäivästä.

Seppo Pulkkinen on pienviljelijän poika ja hänen isänsä oli sekä talvisodan että jatkosodan veteraani.

– Minulla oli seitsemän setää ja kaikki tulivat sodasta elävinä takaisin, kertoo Pulkkinen.

Torilla seisoo laukunkantaja -patsas ja sen vieritse suuntaa ruokakaupasta kotiin ostoskassin kanssa Pekka Huttu-Hiltunen , 68. Isänpäivästä puhuttaessa Huttu-Hiltunen toteaa ryhdikkäänä isänä ja ukkina, että hänestä tuli tässä kuussa – torstaina 3. päivänä marraskuuta – kolmannen kerran isoisä. Hän tapaa tämän vauvan ensimmäisen kerran kohta – viikko isänpäivän jälkeen.

– Isänpäivä on ehdottomasti tarpeen – niin kuin äitienpäiväkin. Niissä on kiitollisuuden osoittamista vanhemmuudelle, toteaa Huttu-Hiltunen, joka johtaa muun muassa Musiikkijuhla Sommeloa.

Sellainenkin aika oli, ettei isänpäivää Suomessa vielä vietetty. Huttu-Hiltunen on kotoisin Pudasjärveltä ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1973. Hän muistaa 50-lukuakin ja hänen mielestään isänpäivää ei vielä silloin vietetty kotiseudulla.

Kuhmossa merkit isänpäivän vietosta ulottuvat ainakin 1960-luvun alkuun. Vuoden 1960 Kuhmolaisessa on jo isänpäivän lahjatarjouksia ja vuosikymmenen alusta löytyy uutinenkin isänpäivätapahtumista. Sen sijaan vuoden 1959 marraskuun alun Kuhmolaisesta ei löytynyt isäinpäivämainoksia.

Vuonna 1960 isänpäivä osui sunnuntaille 13.11. niin kuin nytkin. Tuolloin isäinpäivän alla marraskuussa Keitasen Paperi ja Kemikalio mainostaa: " Saatte meiltä partakoneen, pakkauksen parranajovälineitä, täytekynän tai jotakin muuta isälle mieleistä. Ja lahjan mukaan panette kai isänpäiväkortin"

T:mi Kuhmon Kukka kannusti muistamaan isää kukkasin.

T:mi O. Hyvärinen toimi Kuhmon kirkonkylässä uudessa ajanmukaisessa leipomossa ja muistutti: Onnitelkaa Isää kakulla.

Kun isät marraskuussa 1960 olivat syöneet kakkua ja jo aika monissa sähköistetyissä taloissa päässeet kokeilemaan partakonettaan sekä laittaneet upouuden täytekynän povitaskuunsa, niin Korpilinnassa oli vielä isänpäivän iltana tanssit.