Paikallisuutiset

Kainuussa kemeravaroja käytettiin eniten, mutta silti jäätiin tavoitteesta

Kainuussa kemeravarojen käyttöaste oli maan korkein, mutta se jäi silti neljänneksen tavoitteesta. Kainuussa metsänomistajille maksettiin viime vuonna kemera-tukia 2,2 miljoona euroa. Varoja olisi ollut käytettävissä 2,9 miljoonaa euroa.

Nuoren metsän hoitoon varoja käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän.

Suometsien hoitoon tukia maksettiin vain puolet viime vuoden määrästä. Metsäteiden perusparannukseen ja tekemiseen varoja käytettiin yli neljännes enemmän vuoden takaiseen määrään verrattuna.

Vuonna 2022 Kainuussa nuoren metsän hoidon tukea maksettiin 1,6 miljoonaa euroa, kun käytettävissä olisi ollut 2,1 miljoonaa euroa.

Turvemaiden tuhkalannoitukseen ja kivennäismaiden boorilannoitukseen kemera-tukea maksettiin 159 000 euroa, joka on kolminkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Suometsänhoitoon käytettiin reilu 50 000 euroa, kun varoja olisi ollut käytettävissä 160 000 euroa.

Metsätien perusparannukseen ja uuden tien tekemiseen tukia käytettiin 376 000 euroa, joka on 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiehankkeisiin tosin olisi ollut käytettävissä 440 000 euroa, joten käytettävissä olevista varoista käytettiin 86 prosenttia.

Koko maassa nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin käytettiin valtion kemera-tukea viime vuonna noin 37 miljoonaa euroa. Varoja jäi käyttämättä 20 miljoonaa euroa. Tuen käyttöaste oli vain 65 prosenttia.

Pohjoisen maakunnissa tuen käyttöasteet olivat koko maan keskimääräistä käyttöastetta korkeampia. Kainuussa tuen käyttöaste oli maan korkein eli 74 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla toiseksi korkein eli 72 prosenttia ja Lapissa viidenneksi korkein eli 66 prosenttia verrattaessa tukien käyttöä maakunnittain käytettävissä olleisiin varoihin.

Kemeravarojen käyttö on vähentynyt viimeisten vuosien ajan.

– Käyttämättä jääneellä tukisummalla olisi Kainuussa ollut mahdollista tehdä nuoren metsän hoitoa yli 3 000 hehtaarin pinta-alalla tai kunnostaa metsäautotietä keskimääräisellä perusparannuskustannuksella lähes 30 kilometriä, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta.

Ympäristötuki säilyttänyt suosionsa

Kainuussa maksettiin viime vuonna 270 000 euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta.

Vuonna 2022 koko maassa ympäristötukea maksettiin yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.

Ympäristötuelle olisi ollut käyttöä määrärahoja enemmän ja osa metsänomistajien hakemuksista siirtyi maksuun tälle vuodelle. Vuodelle 2023 ympäristötukeen osoitettuja määrärahoja on käytettävissä noin 15 miljoonaa euroa, joten lisäys määrärahoissa edellisvuoteen verrattaessa on huomattava.

Yleisimpiä suojeltuja kohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot ja korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät.

Metsäkeskus myöntää ympäristötukea metsänomistajille korvauksena metsän määräaikaisesta suojelusta. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi.