Mielipiteet

Kannanotto Kontion koulua koskevaan keskusteluun

MIELIPIDE Kuinka ylpeyttä herättävää on se, että kotiseudullamme on jotain sellaista joka virallisellakin tasolla nähdään arvokkaana ja suojelun arvoisena. Emme kuitenkaan ole osanneet nähdä asiaa näin. Pelko siitä, että teemme jälleen vuosikymmenien päähän ulottuvan virheen, on suuri.

Me, jotka olemme syntyneet vuosia tai vuosikymmeniä Korpilinnan purkamisen jälkeen, olemme kuulleet rakennuksesta muistoja ja sen purkamisesta suurta harmittelua. Haluaisimme hoitaa asian pystyen tulevaisuudessa puhumaan Kontiosta niin, että teimme kaikkemme – säilyypä rakennus tai ei.

Kontion koulussa opiskelleilla ja työskenneillä on henkilökohtainen suhde rakennukseen, joka nyt tulisi päätöksenteossa unohtaa. Tarvitaan objektiivisuutta ja pitkän aikavälin näkemystä arvioida rakennusta pelkkänä rakennuksena, ei kouluna.

Pitkällä aikavälillä mietittynä tulisi lisäksi pohtia vaihtoehtoista korvaavaa rakennusta. Sweco Infra & Rail Oy:n tekemän kaavaselostuksen mukaan tilalle tulisi rakentaa vastaavan korkuinen ja kokoinen rakennus, joka näin ollen säilyttäisi Koulukadun päätepisteen ja maamerkin.

Jos Kontion koululle ei ole etsitty vaihtoehtoja ja suunniteltu käyttöä, olisiko meillä tarvetta uudelle rakennuksellekaan? Ja jos uudelle rakennukselle on käyttöä, eikö sitä voisi ensin miettiä jo olemassa olevaan rakennukseen? Onko vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen todellakin halvempaa, kuin vanhan korjaaminen?

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta on muistettava että mielipide on mielipide - ei fakta. Mielipiteen ilmaisu tai arvostelu taas ei ole demokratian halventamista, vaan sitä parhaimmillaan.

Keskustelussa esiintyy nyt useita erilaisia "faktoja", kun asioita tulkitaan halutulla tavalla. Mielipidekirjoituksessaan 27.1. Seppo Vilen puhuu rakennuksista ja rakennusten korjauksista, mutta koska huonokuntoinen rakennus on jo purettu, olisiko nyt mahdollista tarkastella ja puhua kivirakennuksesta aivan omanaan?

Se, mitä kuhmolaiset ovat toivoneet, on ollut puolueeton mielipide ja kustannusarvio juuri kivirakennuksen korjaamisesta.

Esimerkiksi Museovirasto on maininnut kustannusten olevan kohtuulliset ja korjauksen liittyvän rakennuksen ennallistamiseen ja haitallisten muutostöiden poistamiseen.

Suojelua ei tulisi nähdä uhkana vaan mahdollisuutena, joka avaa useita rahoitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi museovirasto ja ely-keskus myöntävät korjausavustuksia suojelluille rakennuksille. Lisäksi meillä on täällä vahvaa hankeosaamista, jonka myötä on mahdollista hakea hankerahaa. Tähän päälle voidaan lisätä vielä yksityisiä rahoituksia ja lahjoituksia, sekä talkootyötä niin paikan päällä kuin kampanjoinnissa ja varainkeruussa.

Purkaminen on helppo ratkaisu, nopea tapa hävittää ongelma. Mutta onko kaupungilla, jossa väkiluku vähenee, varaa helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin? Mielestämme ei.

Tuntemassamme Kuhmossa ollaan sitkeitä ja periksiantamattomia, jokainen kivi käännetään ja mahdottomasta tehdään mahdollista. Mielestämme peruste, jonka mukaan toimintaa olisi jo tässä vuosien aikaan löytynyt, on järjetön.

Eikö samaa voisi sanoa kaikesta, esimerkiksi myös Kalevalankankaan alueesta? Silti aluetta halutaan kehittää yhä uudelleen. Myös keskustan kehittäminen pienessä kaupungissa on tärkeää, eikä itse kuhmolaisia saa sivuuttaa.

Yhdistyksemme varmasti kaupungin tapaan on saanut paljon ideoita, joita kivirakennuksessa voitaisiin toteuttaa. Nämä ideat ansaitsevat mahdollisuuden – toivottavasti voimme lähteä viemään niitä kaikki yhdessä eteenpäin.

Kuhmo-seuran puolesta

Essi Komulainen