Paikallisuutiset

Lauvuksella nousi petoasia keskusteluun – suurpedoista tulossa kysely kuhmolaisille

Peto-asiat ja susien tappamat koirat puhuttivat maaseudun neuvottelukunnan kokouksessa Kuhmon Lauvuksella.

– Susivapaata aluetta ei Kuhmossa ole, todettiin kokouksessa torstaina.

Etäyhteydellä kokouksessa mukana ollut riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Piirainen kertoi, että Martinvaaralle olivat palanneet takaisin ne neljä sutta, jotka olivat olleet kuukauden muualla.

– Siellä oli taas pihassa pyörimässä. Tuohon Lauvuksen ja Martinvaaran susiin sen verran, että haetaan tappolupaa niille, mutta katsotaan miten käy.

Tilanteen Piirainen kertoi tilanteen olevan niin kärjistynyt, että se heijastuu viitseliäisyyteen ilmoittaa susihavainnoista ja kerätä susien "kakkanäytteitä" eli dna-näytteitä.

– Sieltä soitettiin SusiLifesta ja Lukelta, että miten olisi, jos Kuhmon metsästäjät rupeaisivat keräämään. Sanoin, että minä en uskalla edes ehdottaa semmoista. Alkaa viha olla aika pinnassa niin monella, vaikka ei ole metsästäjäkään, kun pihoissa pyörivät nuo sudet.

Viime talvena Saunajärven laumalle oltiin jo saamassa lupa.

– Mutta sekin kun meni jäihin, oli se varmasti metsästäjille viimeinen niitti. Ei niitä kiinnosta paljon näytteitä keräillä.

Piirainen tiesi, että on koiramiehiä, jotka eivät ole uskaltaneet "löysätä" koiriaan tälle syksylle.

– Moni on luopumassakin koko harrastuksesta petopolitiikan takia.

Philip Donner puhui myös valokuidusta. Kuva: Jarno Hiltunen

Ivantiiraa edustanut Philip Donner totesi petokeskustelussa usein olevan ongelmana, että kaikki intressiosapuolet eivät ole siinä edustettuina.

Hän viittasi myös muun muassa ruokintapaikkoihin, joihin liittyvä ikävä tapaus oli ollut Iivantiirassa.

Donner toivoi, että tässäkin asiassa harrastettaisiin monipuolisuutta, jolloin päästäisiin myös parhaimpiin ratkaisuihin.

– Iivantiirassa on ilmeisesti selvä kanta, entä pihasudet pitää saada poistaa, hän myös jatkoi.

Tutkijoita Donner ei haluaisi kuulla syytettävän puolueellisuudesta.

– Olen tutkija itsekin. Jos valehtelisin, niin olisin entinen tutkija sen jälkeen.

Kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoi muun muassa, että kaupungilla ei ole virallista kantaa raja-aitaan, koska siitä ei kaupunki päätäkään. Aitaa parempi turva Määtästä on elinvoimainen rajaseutu eli se, että rajaseudulla asuu ihmisiä, mutta raja-aita on paikallaan siellä, mihin rajavartioviranomainen sen katsoo tarpeelliseksi. Pitkällä aikavälillä se ei kuitenkaan turvaa koko Suomen turvallisuutta. Kuva: Jarno Hiltunen

Kuhmon suurpetotyöryhmällä on valmistelussa kysely suurpedoista. Kun kysymyspatteristo valmistuu, lähtee se kuntalaisille heidän näkemystensä selvittämiseksi.

Ryhmässä ovat mukana kaikki puolueet, ja kaupunginjohtaja Tytti Määtän mukaan ryhmä on kuullut runsaasti myös asiantuntijoita. Työryhmä on hänen mukaansa perustettu sen vuoksi, että monipuolisen perehtymisen jälkeen se tekee kannanoton suurpetoasiasta.

– Käsitykseni mukaan suurpetotyöryhmä tulee haaska-asiaankin ottamaan kantaa.

Suurpedoista on tulossa myös laajempi keskustelutilaisuus. Alustavasti se on ajateltu järjestää helmikuussa, kun kyselykin on tehty

– Kuhmon kaupungin kannanmuodostuskin tapahtuu siinä vaiheessa.

Tärkeä asia Määtän mukaan on se, että ihmiset saavat kertoa mielipiteensä, olipa se mikä tahansa.

– Eikä niitä tappouhkauksia sitten lähde liikenteeseen.

Määtän mukaan kaikkein hankalinta on se, että keskustelua kiihdytetään Kuhmon ulkopuolelta.

– Samahan on metsäkeskustelussakin.