Paikallisuutiset

Matkailuvirran kasvun este on majoitus – saavatko kuhmolaisyritykset Kalevalan siivilleen?

Kuhmon matkailun Master Plan -hanke etenee. Hankevetäjien mukaan kuhmolaisyritykset ovat lähteneet innolla mukaan kehittämään paikallista matkailua.

Laulu Kuhmolle -sävellyksen tahdittamalla videolla näkyy kuvaa Tönölän mäntykankaalta, jonne on noussut mökkikylä. Eikä mitään pieniä mummonkömmänöitä, vaan puurakentamista hyödyntäviä moderneja majoituskohteita avarine ikkunoineen.

Kuhmon matkailun Master Plan -hankkeen toteuttamalla videolla esitellään potentiaalisille investoreille Kalevalan alueen mahdollisuuksia.

Hankkeen projektipäällikkö Riitta Kosonen kertoo, että muutamia tapaamisia on jo käyty sekä mökkien rakentamisesta että Hotelli Kalevalan ostamisesta kiinnostuneiden investoreiden kanssa. Kaupunki on ollut vahvasti mukana panostamassa infrastuktuuriin ja laatimassa muun muassa alueen rakennusdokumentaatiota sekä tonttikäytäntöjä.

– Edetään semmoisella aikataululla, että tämän vuoden puolella jo olisi mahdollista rakentaa. Koetetaan saada kaikki niin valmiiksi, että infran ja lupien puolesta pöytä olisi katettu, Kosonen kuvailee.

Asiasta kiinnostuneilla on vielä mahdollisuus lähteä mukaan hankkeeseen, muistuttaa Kosonen. Hänen mukaansa lomamökkikylän rakentamiseen on ollut paljon kuhmolaista kiinnostusta, minkä myötä tulevaisuus olisi kestävällä pohjalla.

Investorivideon suuntaa-antavat mökit voisi toteuttaa esimerkiksi hirsi- ja CLT-rakentamisen kautta.

– Kuhmolaista puurakentamista ja -osaamistahan tässä halutaan samalla tuoda esiin ja viedä eteenpäin, toteaa Kosonen.

Mökkikylä vastaisi Kososen mukaan ennen kaikkea lisämajoituksen tarpeeseen, josta on Kuhmossa huutava pula.

– Matkailuvirran kasvun este on majoitus. Pullonkaulaksi on osoittautunut, että Kuhmossa on liian vähän esimerkiksi suomalaisperheille tai ulkomaalaisryhmille sopivaa majoitusta.

Hankevetäjät ovat tehneet läheistä yhteistyötä kuhmolaisten yritysten kanssa. Laskujen mukaan jo viime syksyn aikana tavoitettiin reilut 60 yrittäjää.

Yrittäjien keskuudesta nousi ajatus opaskoulutuksesta. Esimerkiksi suurpetojen katselutuotteet ovat hyviä, mutta aiheen ympärille voi rakentaa paljon muutakin, kuten jälkientunnistamista. Se tosin vaatii asiantuntevia oppaita.

Yhteistyössä kaupungin Osku-hankkeen kanssa on laitettu alulle paikallisoppaaksi Kuhmoon -koulutus, johon voi ilmoittautua vielä 23. maaliskuuta asti.

Tuotekehittelyn osalta on pariinkin otteeseen kokoonnuttu ideointi-iltoihin kuhmolaisyrittäjien kesken.

– Selkeästi on kiinnostusta ja innostusta kehittää Kuhmoa. Viimeksikin olimme puhuneet jo pitkälti toista tuntia, ja ihmiset vain jatkoivat, Kosonen naurahtaa.

Kuhmo on nyt uuden kynnyksellä, Kosonen toteaa. Kulunut talvi on ollut mainio paikallisten matkailuyrittäjien näkökulmasta.

– Ihmiset ovat varmaan huomanneet, että täälläkin on alkanut kuulumaan hollantia ja ranskaa. Tulppa on auennut, ja matkailijoita on tulossa lisää.

Viime kesäkuussa alkaneella hankkeella tuetaan, kehitetään ja uudistetaan Kuhmon matkailua. Lähtökohtana ovat Kuhmon perinteiset matkailutuotteet, kuten Kalevala, suurpedot, luonto, kalastus sekä sotahistoria.

Kososen sanoin näissä valttikorteissa on edelleen perkaamatonta potentiaalia. Hankkeessa etsitään matkailutuotteisiin uutta, helposti lähestyttävää tulokulmaa. Tärkeässä osassa on tietenkin viestintä ja markkinointi.

– Tavoite on nostaa kansainvälinen näkyvyys ihan toisiin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi sotahistoriasta hyvin harva loppujen lopuksi tietää, kuinka todella merkittäviä Kuhmon rintaman taistelut ovat olleet.

Kuhmon sotahistoriaa viedään esille muun muassa kansainvälisille verkkosivuille sekä osaksi Liberation Route Europe -kulttuurireittiä. Aihepiirin harrastajia on lukematon määrä ja siihen erikoistuneita matkatoimistojakin on olemassa. Sotahistoria kytkeytyy hyvin myös luontomatkailuun.

Metsäkeskeisessä Kuhmossa on lisäksi mahdollisuus kehittää niin sanottua teollisuusmatkailua. Esimerkiksi Keski-Euroopassa paikkakuntien vetonaulana on autoteollisuus tai panimoala. Kuhmossa on pitkät perinteet tervahistoriassa sekä uudessa puurakentamisen osaamisessa.

– Kuhmo on metsäperustainen yhteiskunta niin historialtaan, kulttuuriltaan kuin taloudeltaan. Teollisuusmatkailuun liittyy sekä traditio että innovaatiot, Kosonen kertoo.

Hankkeessa viedään eteenpäin Kalevalan ja Tönölän aluetta kokonaisuudessaan. Kalevalakylän, Petolan ja Talvisotamuseon osalta pohditaan tällä hetkellä toimintojen sijoittelua.

Paljon on kypsymässä myös muitakin ideoita. Lisäksi esille on noussut huomioita, joita voisi kehittää tulevissa hankkeissa.

Matkailun kehittämisessä ja päätöksenteossa kaiken pitäisi pohjautua faktoihin.

Sekä Kosonen että hanketyöntekijä Elina Puhakka pitävät hanketta todella mielenkiintoisena. Erityisesti heitä on miellyttänyt analyyttinen puoli yhdistettynä konkretiaan. Sen pohjalta pystytään arvioimaan, mitä menetelmiä Kuhmoon tarvitaan, ja sitä myötä saadaan selkeitä, käyttökelpoisia sekä pitkäjänteisiä tuloksia.

– Matkailun kehittämisessä ja päätöksenteossa kaiken pitäisi pohjautua faktoihin. Elina on esimerkiksi selvittänyt, millainen raportti kannattaa tilata matkailun alueellisten talousvaikutusten selvittämiseksi.

Hankkeen aikana Puhakka on viettänyt suurimman osan ajastaan Kuhmossa, josta hänen äitinsäkin on kotoisin. Hänelle on jäänyt hyvä kuva hankkeen merkityksestä paikallisille.

– On ollut mukava nähdä ihmisten sisäsyntyinen kiinnostus kehittämiseen. Tämä ei nimenomaan ole semmoista, että me vain hankevetäjinä tyhjiössä kerrotaan, että näin asiat kuuluvat mennä.

Edit 21.3. klo 14.10: Lisätty jutun alkuun linkki videoon, joka esittelee Kalevalankankaan suunnitelmia.