Paikallisuutiset

Sairaanhoitajat keksivät tavan nopeuttaa hoitoon pääsyä Kainuussa – ''Ihmisillä on rohkeutta tulla ryhmiin''

Kotoa ei liikuta mihinkään. Ruoka tilataan kotiin Woltista. Ei ole kauppareissuja. Opinnoista tai muusta kodin ulkopuolisesta toiminnasta on pudottu pois. Yhteys perheenjäseniin on katkaistu.

Sairaanhoitajat Mari Ridha ja Helena Kortelainen kuvailevat, miltä vaikeasti ahdistuneiden ja sosiaalisia tilanteita pelkäävien ihmisten elämä voi pahimmillaan näyttää.

Ahdistuneisuus, masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet vauhdilla Suomessa. Se näkyy myös Kainuun keskussairaalan mielenterveys- ja päihdeyksikössä suurina asiakasmäärinä.

Viime vuonna Ridha ja Kortelainen alkoivat pohtia näitä suuria asiakasmääriä ja sitä, miten hoitoon pääsyä voisi parantaa. Syntyi ajatus uudenlaisesta ryhmähoidosta ja syksystä alkaen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on vedetty ohjatun omahoidon ryhmiä. Ryhmille tuli tukea ja kannustusta myös esihenkilöiltä.

– Kynnys osallistua ryhmähoitoihin on madaltunut. Ihmisillä on rohkeutta tulla ryhmiin ja kertoa niissä sopivissa määrin omasta tilanteestaan, Ridha kertoo.

Ohjatun omahoidon ryhmät kokoontuvat kolme kertaa ja ryhmiä on tarjolla esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen. Ryhmien koko on yleensä 5–8 henkilöä.

Sairaanhoitajien ohjaamissa tapaamisissa asiakkaat saavat tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden oireista. Tapaamisissa käydään myös läpi harjoitteita ja tehtäviä, joiden avulla oireita voi lieventää.

– Esimerkiksi ahdistuksen kannalta rentoutus- ja hengitysharjoitukset ovat todella tärkeitä ja niitä opetellaan melko paljon, Kortelainen sanoo.

Oman osaamisensa lisäksi ryhmiä vetävät sairaanhoitajat hyödyntävät valtakunnallisen mielenterveystalo.fi -verkkosivuston sekä mieli ry:n materiaaleja. Ohjattu omahoito itsessään on osa laajempaa valtakunnallista terapiat etulinjaan -toimintamallia, joka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen.

Ryhmähoitojen etuna on myös se, että niissä asiakkaat saavat tärkeää vertaistukea. Esimerkiksi nuoremmille on voinut syntyä sellainen kuva, ettei muilla ole samanlaisia ahdistuksen tunteita.

– Joillain nuorilla on sellainen ajatus, että ahdistus on vain hänen tunteensa ja ettei kukaan muu voi tuntea samalla lailla, Kortelainen sanoo.

Ryhmissä tunteista voi keskustella muiden kanssa ja siten huomata, ettei ole yksin oireidensa kanssa. Parhaillaan asiakkaat ovat myös jakaneet omia vinkkejään, miten pärjätä oireiden kanssa.

– Ryhmissä tuodaan myös esille, että tietyissä määrin tuntemukset ovat normaaleja ja kuuluvat ihmisyyteen. Tärkeintä on se, että pystyisi silti tekemään omien arvojen mukaisia tekoja, Ridha toteaa.

Monille ryhmissä saatavat ihmiskontaktit ovat tärkeitä. Esimerkiksi sosiaalisia tilanteita jännittävät pääsevät altistumaan kanssakäymiselle toisten ihmisten kanssa turvallisessa tilassa. Ohjatun toiminnan lisäksi ryhmätapaamisissa onkin paljon vapaata keskustelua ja ohjaajat antavat sille tilaa.

– Saattaa olla, että ihminen ei ole kuukausiin käynyt juuri missään. Moni kokeekin, että jännitys helpottaa huomattavasti, kun pääsee ensi kertaa ryhmään, Ridha kertoo.

Ohjatun omahoidon ryhmien ideana on tarjota nopeaa, ensimmäisen portaan hoitoa etenkin niille, joilla on lieviä tai keskivaikeita haasteita.

– Ryhmähoito on todettu monelle ihmiselle niin riittäväksi, ettei muuta hoitoa ole tarvittu. He ovat saattaneet hoksata tapaamisissa, etteivät omat oireet olekaan niin voimakkaat, että pärjäänkin näiden kanssa, Kortelainen sanoo.

Toisaalta myös henkilöt, joiden oireet ovat haastavia, ovat saaneet helpotusta ennen jatkohoidon alkamista. Nopea hoitoon pääsy on tarkoittanut sitä, että oireet eivät ole päässeet pahenemaan.

– Välttämättä kaikkien oireiden ei tarvitse olla poissa ja silti ihminen voi kokea, ettei tarvitsekaan muuta hoitoa. Eihän me aina ihmisiä saada täysin oireettomiksi, mutta se ei ehkä ole tarkoituskaan, Ridha pohtii.

Ohjatun omahoidon ryhmät eivät ole avoimia ja niihin ohjataan mielenterveys- ja päihdeyksikössä suoritettavan hoidon tarpeen arvioinnin kautta. Ridha ja Kortelainen kertovat, että ryhmät tehdään aina tarpeen mukaan. Eli jos asiakkaissa on paljon henkilöitä, jotka kärsivät ahdistuksesta, heille voidaan ehdottaa ryhmähoitoa.

Ryhmien sisältöä ja tapaamisten rakennetta kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä ryhmät ja niiden sisältö suunnitellaan pitkälti oireiden mukaan. Tämä lisää myös vertaistuen mahdollisuutta, kun asiakkaiden oireet ovat samankaltaisia.

Ohjatun omahoidon ryhmien hyödyt on huomattu laajasti ja asiakkailta kerätty palaute on ollut positiivista. Lisäksi aloite ohjatun omahoidon ryhmistä palkittiin hyvinvointialueen tuloksellisuushaasteessa.

Kajaanin mielenterveys- ja päihdeyksikössä on jo muitakin ryhmiä ja henkilöstö kehittää jatkuvasti esihenkilöiden tuella uusia ryhmätoimintoja.

Myös hyvinvointialueen näkökulmasta malli on toimiva, sillä ryhmämuotoisten hoitojen ansiosta useampi ihminen pääsee kerralla hoitoon, eli hoitoon pääsy nopeutuu, toteaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluesihenkilö Sannamari Oinonen

Ryhmämuotoiset hoidot voivatkin olla jatkossa vielä entistä tärkeämmässä roolissa. Esimerkiksi työuupumus on varsin yleistä ja ohjatun omahoidon kaltaisilla ryhmistä voisi olla apua, Kortelainen pohtii.

Ryhmien ja ohjatun omahoidon avulla voisi myös mahdollisesti ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöiden kroonistumista ja siten vähentää painetta asiakasmäärissä.