Paikallisuutiset

Tammikuussa hukkui kaksi ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena

Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä muuttuvat sääolosuhteet ja kylmä vesi.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan tammikuussa hukkui kaksi ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena.

Toinen hukkuneista oli mies ja toisessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.

Hukkumiset tapahtuivat Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Viime vuonna tammikuussa ei hukuttu.

- Tammikuu oli monin paikoin Suomea poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Tämä heikensi jääpeitteitä ja piti monet tavallisesti tammikuussa jäällä liikkuvista kuivalla maalla. Tästä huolimatta viranomaiset pelastivat useita jäihin vajonneita, joista valitettavasti ainakin kaksi hukkui, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov .

Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.

Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä muuttuvat sääolosuhteet ja kylmä vesi.

SUH muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.

- Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, ilman oikeita turvavälineitä, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti.

Jäälle suunnatessa on tärkeää asennoitua siihen, että jos jää pettää, on riittävän hyvin varustautunut ja tiedostaa kylmäsokin vaaran.

- Yhtäkkinen jäiseen veteen joutuminen on elimistölle valtava shokki. Kylmäsokissa elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen todennäköisyys kasvaa.

Jos avannosta ei pääse omin avuin ylös, tärkeintä on liikkua mahdollisimman vähän ja huutaa tai hälyttää apua.

Jos jäihin joutuneella on kuivapuku tai kelluntahaalari yllään, Efimov opastaa pitämään raajat lähellä vartaloa lämmönhukan minimoimiseksi.

Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös itselle.

Onnettomuus yllättää aina, joten paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille ja jäälle lähtemistä.

Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään.

Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää.

Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.

- Yksin liikkuessa jään on oltava vähintään viisi senttimetriä paksua teräsjäätä, mutta jäille menoa voi suositellaan vasta kun teräsjäätä on yli 10 cm. Muista myös jakaa jääturvallisuustietoutta vastaantulijoille, jos olet huomannut mahdollisesti heikon kohdan jäässä tai mukana ei ole naskaleita tai muita turvavarusteita.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena. Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

SUH suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta. Hukkumiset ovat ehkäistävissä.